Post by lumihärdelli on Jan 4, 2009 11:31:11 GMT 4
Mielessä on ollut pidemmän aikaa rakentaa jonkinsortin moottorilla toimiva lumentyönnin. Katselin jopa valmiita puutarhatraktoreita joita saa hieman yli tonnilla, mutta tuntuvat
melko kevytrakenteisilta ja kaksivetoisena eivät varmaankaan jaksa kummoista penkkaa työntää. Myös oikea traktori olis ehkäpä turhan järeä meidän pihaan.
Esikuvana vehkeelle vois olla vaikkapa tämä
www.kh-koneet.fi/index.php?mid=289
tai jotkut Avantin mallit.
Eli värkissä tulee olla automaattivaihteisto, neliveto ja sen ulkomittojen tulee olla mahdollisimman pienet ja kulku ketterää.
Runko-ohjaus tai nelipyöräohjaus.
Hydrauliikkaa ei tulisi minkäänlaista että kustannukset pysyvät kurissa. Lumilevy olisi käsikäyttöinen välitetyllä kammella tai niin kuin jossain mönkkäreissä.
Eka katselin moottoriksi jotain Daihatsun kolmipyttyistä, mutta niitä ei ollut pahemmin saatavilla automaattilootalla.
Saabin 900 mallin ajokuntoisia autoja saa puoli-ilmaiseksi ja Saabissa on se veikeys että vaikka auto on etuvetoinen niin kone on silti pitkittäin keulilla ja vaihteisto on moottorin alla.
Kun asennan moottorin poikittain värkin runkoon niin paketista tulee lyhyt ja saabin vetarit törröttää eteen ja taakse ja niistä tuleekin kardaaniakselit. Kardaanien molempiin päihin laitetaan jonkun auton perämurikat ja niintä varsinaiset vetoakselit pyörille.
Plussana perät alentaa välitystä hitaammaksi.
Tässäpä oiva aihio ja kauppaan tuli pari irtomoottoria ja ylimääräiset etupyörännavat ja kasa vetareita.
Auto oli tosin kovalla askilla mutta automaattiloota löytyi hetkessä
ystävällisiltä Saab harrastajilta.
www.saabclub.fi/
Homma alkoi Koneen irrottamisella ja automaatin vaihtamisella.
Pönkkäsin koneen 25cm korkeudella maasta ja rupesin funtsimaan runkoa.
Idea runko-ohjauksesta hylättiin koska kone tulee olemaan ylisuurena laitteen keskellä ja siitä tulisi kiikkerä. Tehdastekoisissa runko-ohjausvehkeissä moottori tuntuu olevan aina akseleiden päällä eikä keskellä.
Siispä Saabin kääntyvät etupyörännavat eteen ja taakse.
Paikalliselta purkurilta löytyi kaksi samanlaista Sierran 3,92 välityksellä olevaa perämurikkaa vetareilla ja kardaaninpätkillä.
Avasin kuitenkin varmuudeksi perät ja laskin hammastuksen että varmasti ovat samanlaisia.
Ehkäpä hankalin vaihe alkoi nyt kun piti päättää mille etäisyydelle perät tulee moottorista ja kuinka korkealle maasta. Homman määräsi oikeastaa vetoakseleiden/kardaanin liikeradat.
Vaikka aski on moottorin alla niin vetareiden lähdöt ovat kuitenkin aika sivussa koneen keskilinjasta. perät on pakko sijoittaa hieman sivuun ja vinoon että vehkeestä tulee lyhyt.
Kun pyörät olivat kääntyneinä ääriasentoon niin niiden sivuposkien väliin jäi yllättävän vähän tilaa. Hyvä että polkimet mahtuisivat väliin. Tuli tarve hommata pienemmät renkaat.
Kun edukkaasti sai niin en malttanut olla ostamatta aluvanteita härveliin. Saabin omat 185/65/15 renkaat vaihdettiin 195/50/15
gummeihin jotka ovat hieman pienemmät ulkomitoiltaan.
Maavaraa ei ole koskaan liikaa traktorissa mutta tässä oikean puolen vetareiden liikerata määräsi sen. Niistä tulisi todella lyhyet tumpit ja perämurikat on pakko asentaa hieman moottoria alemmas. Murikan alaosa on 22cm korkeudella maasta.
Kun aivoriihi oli ohi ja perien sijoitus päätetty alkoi rungon teko.
Päärunko on 60/40/3 profiilia eikä painossa ja tukevuudessa aiottu turhia säästellä.
Siitä on vain etua kun tulee massaa. Tosin rautatavarakin yllättävän kallista.
Runkorakenteeseen piti tehdä myös muutama pulttiliitoskohta
että perämurikat saa tarvittaessa purettua pois.
Työpaikan roskiksesta löytyi hassu oranssinen muovipenkki
Vetarit hitsailin tylysti paikallaan. Vaikkei aivan suoraan menekään niin pieni vispaus ei varmaan haittaa kun ajetaan niin hiljaa.
Eturunko kuosissa. Ohjaukseen mallailtiin Kuplavolkkarin simpukkaa, mutta Micran hammastanko kavennettuna sopikin paremmin.
Jatkuu,,,,,,,,
melko kevytrakenteisilta ja kaksivetoisena eivät varmaankaan jaksa kummoista penkkaa työntää. Myös oikea traktori olis ehkäpä turhan järeä meidän pihaan.
Esikuvana vehkeelle vois olla vaikkapa tämä
www.kh-koneet.fi/index.php?mid=289
tai jotkut Avantin mallit.
Eli värkissä tulee olla automaattivaihteisto, neliveto ja sen ulkomittojen tulee olla mahdollisimman pienet ja kulku ketterää.
Runko-ohjaus tai nelipyöräohjaus.
Hydrauliikkaa ei tulisi minkäänlaista että kustannukset pysyvät kurissa. Lumilevy olisi käsikäyttöinen välitetyllä kammella tai niin kuin jossain mönkkäreissä.
Eka katselin moottoriksi jotain Daihatsun kolmipyttyistä, mutta niitä ei ollut pahemmin saatavilla automaattilootalla.
Saabin 900 mallin ajokuntoisia autoja saa puoli-ilmaiseksi ja Saabissa on se veikeys että vaikka auto on etuvetoinen niin kone on silti pitkittäin keulilla ja vaihteisto on moottorin alla.
Kun asennan moottorin poikittain värkin runkoon niin paketista tulee lyhyt ja saabin vetarit törröttää eteen ja taakse ja niistä tuleekin kardaaniakselit. Kardaanien molempiin päihin laitetaan jonkun auton perämurikat ja niintä varsinaiset vetoakselit pyörille.
Plussana perät alentaa välitystä hitaammaksi.
Tässäpä oiva aihio ja kauppaan tuli pari irtomoottoria ja ylimääräiset etupyörännavat ja kasa vetareita.
Auto oli tosin kovalla askilla mutta automaattiloota löytyi hetkessä
ystävällisiltä Saab harrastajilta.
www.saabclub.fi/
Homma alkoi Koneen irrottamisella ja automaatin vaihtamisella.
Pönkkäsin koneen 25cm korkeudella maasta ja rupesin funtsimaan runkoa.
Idea runko-ohjauksesta hylättiin koska kone tulee olemaan ylisuurena laitteen keskellä ja siitä tulisi kiikkerä. Tehdastekoisissa runko-ohjausvehkeissä moottori tuntuu olevan aina akseleiden päällä eikä keskellä.
Siispä Saabin kääntyvät etupyörännavat eteen ja taakse.
Paikalliselta purkurilta löytyi kaksi samanlaista Sierran 3,92 välityksellä olevaa perämurikkaa vetareilla ja kardaaninpätkillä.
Avasin kuitenkin varmuudeksi perät ja laskin hammastuksen että varmasti ovat samanlaisia.
Ehkäpä hankalin vaihe alkoi nyt kun piti päättää mille etäisyydelle perät tulee moottorista ja kuinka korkealle maasta. Homman määräsi oikeastaa vetoakseleiden/kardaanin liikeradat.
Vaikka aski on moottorin alla niin vetareiden lähdöt ovat kuitenkin aika sivussa koneen keskilinjasta. perät on pakko sijoittaa hieman sivuun ja vinoon että vehkeestä tulee lyhyt.
Kun pyörät olivat kääntyneinä ääriasentoon niin niiden sivuposkien väliin jäi yllättävän vähän tilaa. Hyvä että polkimet mahtuisivat väliin. Tuli tarve hommata pienemmät renkaat.
Kun edukkaasti sai niin en malttanut olla ostamatta aluvanteita härveliin. Saabin omat 185/65/15 renkaat vaihdettiin 195/50/15
gummeihin jotka ovat hieman pienemmät ulkomitoiltaan.
Maavaraa ei ole koskaan liikaa traktorissa mutta tässä oikean puolen vetareiden liikerata määräsi sen. Niistä tulisi todella lyhyet tumpit ja perämurikat on pakko asentaa hieman moottoria alemmas. Murikan alaosa on 22cm korkeudella maasta.
Kun aivoriihi oli ohi ja perien sijoitus päätetty alkoi rungon teko.
Päärunko on 60/40/3 profiilia eikä painossa ja tukevuudessa aiottu turhia säästellä.
Siitä on vain etua kun tulee massaa. Tosin rautatavarakin yllättävän kallista.
Runkorakenteeseen piti tehdä myös muutama pulttiliitoskohta
että perämurikat saa tarvittaessa purettua pois.
Työpaikan roskiksesta löytyi hassu oranssinen muovipenkki
Vetarit hitsailin tylysti paikallaan. Vaikkei aivan suoraan menekään niin pieni vispaus ei varmaan haittaa kun ajetaan niin hiljaa.
Eturunko kuosissa. Ohjaukseen mallailtiin Kuplavolkkarin simpukkaa, mutta Micran hammastanko kavennettuna sopikin paremmin.
Jatkuu,,,,,,,,
