Post by Devil on May 18, 2009 18:54:09 GMT 4
Tässäpä teille pikkuisen luettavaa kaasarin säädöstä. Monkeyt.netin foorumilta kopioin, eli koskee sitten pääsääntöisesti mankia, mutta on sovellettavissa muihinkin mopedeihin. (suora lainaus, wurdulak kirjoitti näin)
alkupuhe
Kun ihmiset ostavat uuden kaasuttimen, se usein lyödään vain suoraan kiinni. Sen jälkeen koitetaan, että toimiiko. Monen mielestä kaasutin on heti “hyvissä” säädöissä, koska se muuttaa mopon käytöstä paljon. Kuitenkin voin väittää, ettei kaasutin ole täydellisissä säädöissä koskaan suoraan tehtaalta tullessa.
Kaasarin koko
Ensimmäiseksi monet miettivät, minkä kokoisen/merkkisen kaasarin ostaisi. Pääsääntönä voisi pitää tällaista:
- Alkuun pieni varoitus. Dellorton SHA:ta ei kannata ostaa, koska sen säätömahdollisuudet ovat aivan olemattomat => sen saattaa tuurilla saada säätöihin, mutta jos ei tuuri käy, ei kaasaria saa säätöihin. Halvalla ei saa hyvää !
-50cc pytylle 16mm dellorto PHBG tai 17mm keihin. Keihin on helpompi saada säätöihin, kuin PHBG, mutta ei senkään säätäminen mahdotonta ole. Kun PHBG:n saa säätöihin, niin se on erittäin hyvä. Suurempaa kaasaria ei kannata laittaa, koska kaasarin tuottama paras tehoalue alkaa karata liian suurille kierroksille.
-72cc pytylle 16mm-20mm . Paras mahdollinen olisi varmasti 20mm kaasari, mutta vanha 50cc:stä yli jäänyt 16mm toimii myös. Jos tykkää alakierrosväännöstä, niin kannattaa ottaa se 16mm kassu. Se kuitenkin ottaa sitten yläpäästä huippuja pois. 22mm kaasarikin menee, mutta siinä ei ole mitään eroa 20 milliseen, paitsi bensankulutuksessa.
-84,5 ja 88cc kanssa 20-24mm. 24mm kaasarin kanssa täytyy olla jo daxin kansi ja siinä kisanokka. Ilman niitä 22 millinen on ehdoton yläraja.
-110cc kanssa 20mm - 26mm. 26-millistä on turha laittaa jos kannessa on 23/20 venat.
-125cc ja isompien kanssa 24-28mm. Taas kannattaa vähän niitä venoja kurkkia. Tyhmäkin sen ymmärtää, ettei 23mm imuvenaan kannata sitä 28mm kaasaria lyödä. 27/23 kannen kanssa 26mm kaasari olisi varmasti paras. Yli 28mm kaasareihin ei kannata siirtyä, koska bensankulutus vaan kasvaa.
Huom! Se isoin ei todellakaan ole paras. Aina kun vaihdat suuremman kaasarin, on imukaula vaihdettava vähintään kaasarin kokoiseksi ja kannesta kanavat avarrettava. Muuten uusi kaasarisi ei tuo ollenkaan tehoa, vaan nostaa vaan kulutusta.
Suuttimet
Seuraavaksi tulee se ikuinen ongelma. Olet laittanut sen uuden kaasarin tilauslistaan ja alat miettimään, että mitä pääsuuttimia tilaisin. Suuttimen oikeaa kokoa ei voi suoraan kenenkään kokoonpanoon sanoa, vaan oikea suutin on aivan mopokohtainen. Tässä nyt pieniä suuntaa antavia lukuja joita itselläni on ollut. En kuitenkaan ota vastuuta paskasta käynnistä, jos olet vain sen yhden suuttimen ostanut, joka oli Wurdulakillakin. Koitan vain auttaa =) Pienenä vinkkinä, ettei suutinta kannata alkaa porailemaan, koska siinä vaan sekoittaa suuttimen virtaukset.
16mm Dellorto PHBG:
-65 oli sopiva itselläni. Kannattaa ostaa suuttimia 58-72 väliltä. Tuolloin kokoonpanona oli vakiopannu, Jonkun kansi jossa kanavat oli avarrettu ja giannellin putki. Jos on vaikka vakioputki, niin vähän pienempi suutin saattaisi olla sopiva.
20mm dellorto PHBG:
-84 oli hyvä 72cc , giannellin putken ja Jinkun kannen (avarretut kanavat) kanssa. Kannattaa ostaa suuttimia väliltä 78-92. Jos on tuossa kaverina kisanokka, kannattaa koittaa hieman isompia suuttimia.
26mm mikuni
-100 kokoinen suutin on passeli 125cc koneen kanssa. 110cc kanssa saattaisi 95 olla oikean kokoinen.
Kaasarin säätäminen
Tässä kohtaa monella aloittelevalla virittäjällä menee sormi suuhun. Tärkeimmät kaasuttimen säätökohdat ovat tärkeysjärjestyksessä: Pääsuutin, luistin neula, seosruuvi ja tyhjäkäyntiruuvi.
Ensimmäinen homma on se, että vaihda se pääsuutin, jonka luulet olevan sopiva (katso esim. ylempää Wurdulakin suutinvinkit) . Sen jälkeen laita kaasutin hyvin kiinni imukaulaan (myös tiiviste väliin) ja imukaula kiinni koneeseen (tämä on yleisin vuotokohta, joten tuplatiiviste ei ainakaan tilannetta huononna). Sen jälkeen laita seosruuvi täysin kiinni (ei tarvitse hampaat irvessä vääntää) , ja avaa 1½ kierrosta auki. Potkaise kone pyörimään. Säädä sen jälkeen tyhjäkäyntiruuvista tyhjäkäyntiä niin, että pysyy hyvin käynnissä ilman kaasua. Sen jälkeen kääntele seosruuvia hiljakseen, niin että löydät kohdan, missä kone käy joutokäyntiä nopeasti ja tasaisesti. Sen jälkeen vielä säädät tyhjäkäynnin kohdilleen.
Seuraavaksi neulan säätö. Laita aluksi neulan prikka ylimpään koloon (seos laihimmalle) ja lähde ajamaan. Aja kone lämpimäksi (vaikka parin kilsan lenkki). Sen jälkeen hiljennä ja ala kiihdyttää jollain muulla vaihteella, kuin ykkösellä (esim. kolmonen on hyvä vaihde). Ala kiihdyttämään alakierroksista asti vähän päälle puolella kaasulla. Kun mopo on alkanut kiihtymään, vedä ryypystä. Jos kiihtyvyys vain parani, on prikkaa laitettava yksi lovi alemmas (seosta rikkaammalle). Toista samaa, kunnes kiihtyvyys ei enää parane. Silloin neula on oikeassa asennossa.
No sitten itse asiaan. Mankiahan nyt olla ennenkään ajettu, kuin täyskaasulla, elikkä nyt suuttimen kimppuun. Tällä hetkellä kaasarissasi pitäisi olla se suutin, minkä luulit olevan sopiva. Sitten testaamaan. Aja mankisi lämpimäksi. Aja mielelläsi vähän isompi lenkki, kuin neulan kanssa. Sen jälkeen kierrättele mankia tyhjäkäynniltä täyskierroksille täydellä kaasulla ja päästä irti. Toista muutaman kerran. Mitä tapahtui ?
1. “Kierrokset nousivat nykivästi” Moposi ns. röpötti, eli laita pienempää suutinta kehiin
2. “Aluksi kierrokset laskivat rajusti ja mopo meinasi sammua, mutta sitten kierrokset lähtivät nousemaan” Moposi booa. Laita suurempaa suutinta.
3. “nousivat ihan hyvin. Ehkä vähän laiskasti, mutta ei mitään suurempaa kuulunut” Nyt olet valmis seuraavaan osaan -->
Sen jälkeen aja nelosella kaasu pohjassa suurilla kierroksilla minuutin tai pari. Toista sama muutaman kerran. Sen jälkeen kiihdyttele kaikki vaihteet pari kertaa läpi täyskaasulla. Mitä tapahtui ?
1. “Manki nykäisi aina välillä” Vaihda suutin pari numeroa pienemmäksi ja koita uusiksi.
2. “kierrokset laskivat ensin kiihdyttäessä ja sitten se lähti kunnolla” Isompaa suutinta.
3. “Lähti vähän laiskan oloisesti mutta meni kumminkin” Ihan inan pienempi suutin saattaisi tehdä terää. Kuitenkin jos tällaisetkin säädöt riittävät, on homma sitten pihvi.
4. “lähti iloisesti, eikä booaillut eikä röpötellyt” Voit tarjota itsellesi kaljan tai limpparin ja heittää ylävitosen itsesi kanssa. Se on siinä
Jos on joutunut hirveästi suuttimen kokoa muuttamaa, on neulaa ja seosruuvia vähän vielä ruuvailtava täydellisten säätöjen löytämiseksi. Kuitenkin tämä alkaa mennä jo vähän taas hifistelyksi, ja ilmankin toimii.
Muita taktiikoita
Jos et meinaa saada tolkkua, että röpöttääkö vaiko booaako mopo, tai muuten vaan ei meinaa seokset mennä kohdalleen, on myös muita taktiikoita:
Laita moposi siihen kuntoon, että kaasari on kiinni ja mielestäsi sopiva suutin kiinni. Aja mopo lämpimäksi ja säädä alakierrokset kuntoon ylhäällä olleen ohjeen mukaan. Ota tulppa irti ja puhdista se metallin väriseksi. Laita vaihde vapaalle ja väännä vähän päällle ½ kaasua noin minuutin tai pari. Ota sen jälkeen tulppa irti ja katso tulpan väriä. Valkoinen = liian laiha seos, musta = liian rikas, pavunruskea = oikea seos. Jos tulppa on valkoinen, laita neulan prikkaa yhtä alempaan loveen, jos tulppa on musta, laita prikkaa yhtä ylempään loveen. Jatka tätä niin kauan, kun oikea kohta löytyy.
Sen jälkeen siirry suuttimeen. Puhdista taas tulppa ja laita käyntiin ja väännä kaasua täysille ja pidä jonkin aikaa täysillä kierroksilla. Toista muutaman kerran ja katso tulppa. Jos tulppa on valkoinen, isompaa suutinta kehiin, jos tulppa on musta, pienempi suutin on tarpeen. Jatka tätä taas kerran niin kauan, kun oikea kohta löytyy.
Tämä on myös ihan hyvä kaasarinsäätötaktiikka. Tässä vain on ongelmana se, että nykyään tulpissa on kuulemma karstoittumista ja muita vähentäviä aineita. Ne estävät tulppaa värjääntymästä. Tämä kuitenkin on täysin kuultua tietoa ja en itse ole kyllä ainakaan tällaista huomannut.
muuta huomioitavaa
-Seoksia kannattaa välillä seurata ottamalla tulppa irti ja katsomalla sen värin. Valkoinen = liian laiha seos, musta = liian rikas, pavunruskea = oikea seos.
-Talvella mopon täytyy käydä vähän rikkaammalla, kuin kesällä. Jos mopo käynnistyy talvella huonosti, täytyy seosta laittaa rikkaammalle. Talvella on hyvä laittaa hieman liian iso suutin kaasariin ja nostaa loven tai pari neulaa ja säätää alakierroksia rikkaammalle. Se auttaa käynnistymiseen todella paljon.
loppupuhuttelu
No nyt on yksi mopon virityksen vittumaisimmista hommista käsitelty (Heti moottorin kiillotuksen ja tankin käsin hionnan jälkeen) Hyvin säädetyn kaasarin kanssa on ilo ajaa verrattuna röpöttelevään tai lärisevään koneeseen. Hyvin säädetty kaasari nostaa kiihtyvyyttä aivan toiselle asteelle.
En vastaa hukkaan menneistä tunneista, enkä leiponeista pytyistä, enkä myöskään suuttimista, jotka ovat olleet väärän kokoisia. Muista että virität mopoasi omalla vastuulla, ja liikenteessä ei viritetyllä mopolla saa ajaa (paitsi jos ei jää kiinni)
alkupuhe
Kun ihmiset ostavat uuden kaasuttimen, se usein lyödään vain suoraan kiinni. Sen jälkeen koitetaan, että toimiiko. Monen mielestä kaasutin on heti “hyvissä” säädöissä, koska se muuttaa mopon käytöstä paljon. Kuitenkin voin väittää, ettei kaasutin ole täydellisissä säädöissä koskaan suoraan tehtaalta tullessa.
Kaasarin koko
Ensimmäiseksi monet miettivät, minkä kokoisen/merkkisen kaasarin ostaisi. Pääsääntönä voisi pitää tällaista:
- Alkuun pieni varoitus. Dellorton SHA:ta ei kannata ostaa, koska sen säätömahdollisuudet ovat aivan olemattomat => sen saattaa tuurilla saada säätöihin, mutta jos ei tuuri käy, ei kaasaria saa säätöihin. Halvalla ei saa hyvää !
-50cc pytylle 16mm dellorto PHBG tai 17mm keihin. Keihin on helpompi saada säätöihin, kuin PHBG, mutta ei senkään säätäminen mahdotonta ole. Kun PHBG:n saa säätöihin, niin se on erittäin hyvä. Suurempaa kaasaria ei kannata laittaa, koska kaasarin tuottama paras tehoalue alkaa karata liian suurille kierroksille.
-72cc pytylle 16mm-20mm . Paras mahdollinen olisi varmasti 20mm kaasari, mutta vanha 50cc:stä yli jäänyt 16mm toimii myös. Jos tykkää alakierrosväännöstä, niin kannattaa ottaa se 16mm kassu. Se kuitenkin ottaa sitten yläpäästä huippuja pois. 22mm kaasarikin menee, mutta siinä ei ole mitään eroa 20 milliseen, paitsi bensankulutuksessa.
-84,5 ja 88cc kanssa 20-24mm. 24mm kaasarin kanssa täytyy olla jo daxin kansi ja siinä kisanokka. Ilman niitä 22 millinen on ehdoton yläraja.
-110cc kanssa 20mm - 26mm. 26-millistä on turha laittaa jos kannessa on 23/20 venat.
-125cc ja isompien kanssa 24-28mm. Taas kannattaa vähän niitä venoja kurkkia. Tyhmäkin sen ymmärtää, ettei 23mm imuvenaan kannata sitä 28mm kaasaria lyödä. 27/23 kannen kanssa 26mm kaasari olisi varmasti paras. Yli 28mm kaasareihin ei kannata siirtyä, koska bensankulutus vaan kasvaa.
Huom! Se isoin ei todellakaan ole paras. Aina kun vaihdat suuremman kaasarin, on imukaula vaihdettava vähintään kaasarin kokoiseksi ja kannesta kanavat avarrettava. Muuten uusi kaasarisi ei tuo ollenkaan tehoa, vaan nostaa vaan kulutusta.
Suuttimet
Seuraavaksi tulee se ikuinen ongelma. Olet laittanut sen uuden kaasarin tilauslistaan ja alat miettimään, että mitä pääsuuttimia tilaisin. Suuttimen oikeaa kokoa ei voi suoraan kenenkään kokoonpanoon sanoa, vaan oikea suutin on aivan mopokohtainen. Tässä nyt pieniä suuntaa antavia lukuja joita itselläni on ollut. En kuitenkaan ota vastuuta paskasta käynnistä, jos olet vain sen yhden suuttimen ostanut, joka oli Wurdulakillakin. Koitan vain auttaa =) Pienenä vinkkinä, ettei suutinta kannata alkaa porailemaan, koska siinä vaan sekoittaa suuttimen virtaukset.
16mm Dellorto PHBG:
-65 oli sopiva itselläni. Kannattaa ostaa suuttimia 58-72 väliltä. Tuolloin kokoonpanona oli vakiopannu, Jonkun kansi jossa kanavat oli avarrettu ja giannellin putki. Jos on vaikka vakioputki, niin vähän pienempi suutin saattaisi olla sopiva.
20mm dellorto PHBG:
-84 oli hyvä 72cc , giannellin putken ja Jinkun kannen (avarretut kanavat) kanssa. Kannattaa ostaa suuttimia väliltä 78-92. Jos on tuossa kaverina kisanokka, kannattaa koittaa hieman isompia suuttimia.
26mm mikuni
-100 kokoinen suutin on passeli 125cc koneen kanssa. 110cc kanssa saattaisi 95 olla oikean kokoinen.
Kaasarin säätäminen
Tässä kohtaa monella aloittelevalla virittäjällä menee sormi suuhun. Tärkeimmät kaasuttimen säätökohdat ovat tärkeysjärjestyksessä: Pääsuutin, luistin neula, seosruuvi ja tyhjäkäyntiruuvi.
Ensimmäinen homma on se, että vaihda se pääsuutin, jonka luulet olevan sopiva (katso esim. ylempää Wurdulakin suutinvinkit) . Sen jälkeen laita kaasutin hyvin kiinni imukaulaan (myös tiiviste väliin) ja imukaula kiinni koneeseen (tämä on yleisin vuotokohta, joten tuplatiiviste ei ainakaan tilannetta huononna). Sen jälkeen laita seosruuvi täysin kiinni (ei tarvitse hampaat irvessä vääntää) , ja avaa 1½ kierrosta auki. Potkaise kone pyörimään. Säädä sen jälkeen tyhjäkäyntiruuvista tyhjäkäyntiä niin, että pysyy hyvin käynnissä ilman kaasua. Sen jälkeen kääntele seosruuvia hiljakseen, niin että löydät kohdan, missä kone käy joutokäyntiä nopeasti ja tasaisesti. Sen jälkeen vielä säädät tyhjäkäynnin kohdilleen.
Seuraavaksi neulan säätö. Laita aluksi neulan prikka ylimpään koloon (seos laihimmalle) ja lähde ajamaan. Aja kone lämpimäksi (vaikka parin kilsan lenkki). Sen jälkeen hiljennä ja ala kiihdyttää jollain muulla vaihteella, kuin ykkösellä (esim. kolmonen on hyvä vaihde). Ala kiihdyttämään alakierroksista asti vähän päälle puolella kaasulla. Kun mopo on alkanut kiihtymään, vedä ryypystä. Jos kiihtyvyys vain parani, on prikkaa laitettava yksi lovi alemmas (seosta rikkaammalle). Toista samaa, kunnes kiihtyvyys ei enää parane. Silloin neula on oikeassa asennossa.
No sitten itse asiaan. Mankiahan nyt olla ennenkään ajettu, kuin täyskaasulla, elikkä nyt suuttimen kimppuun. Tällä hetkellä kaasarissasi pitäisi olla se suutin, minkä luulit olevan sopiva. Sitten testaamaan. Aja mankisi lämpimäksi. Aja mielelläsi vähän isompi lenkki, kuin neulan kanssa. Sen jälkeen kierrättele mankia tyhjäkäynniltä täyskierroksille täydellä kaasulla ja päästä irti. Toista muutaman kerran. Mitä tapahtui ?
1. “Kierrokset nousivat nykivästi” Moposi ns. röpötti, eli laita pienempää suutinta kehiin
2. “Aluksi kierrokset laskivat rajusti ja mopo meinasi sammua, mutta sitten kierrokset lähtivät nousemaan” Moposi booa. Laita suurempaa suutinta.
3. “nousivat ihan hyvin. Ehkä vähän laiskasti, mutta ei mitään suurempaa kuulunut” Nyt olet valmis seuraavaan osaan -->
Sen jälkeen aja nelosella kaasu pohjassa suurilla kierroksilla minuutin tai pari. Toista sama muutaman kerran. Sen jälkeen kiihdyttele kaikki vaihteet pari kertaa läpi täyskaasulla. Mitä tapahtui ?
1. “Manki nykäisi aina välillä” Vaihda suutin pari numeroa pienemmäksi ja koita uusiksi.
2. “kierrokset laskivat ensin kiihdyttäessä ja sitten se lähti kunnolla” Isompaa suutinta.
3. “Lähti vähän laiskan oloisesti mutta meni kumminkin” Ihan inan pienempi suutin saattaisi tehdä terää. Kuitenkin jos tällaisetkin säädöt riittävät, on homma sitten pihvi.
4. “lähti iloisesti, eikä booaillut eikä röpötellyt” Voit tarjota itsellesi kaljan tai limpparin ja heittää ylävitosen itsesi kanssa. Se on siinä
Jos on joutunut hirveästi suuttimen kokoa muuttamaa, on neulaa ja seosruuvia vähän vielä ruuvailtava täydellisten säätöjen löytämiseksi. Kuitenkin tämä alkaa mennä jo vähän taas hifistelyksi, ja ilmankin toimii.
Muita taktiikoita
Jos et meinaa saada tolkkua, että röpöttääkö vaiko booaako mopo, tai muuten vaan ei meinaa seokset mennä kohdalleen, on myös muita taktiikoita:
Laita moposi siihen kuntoon, että kaasari on kiinni ja mielestäsi sopiva suutin kiinni. Aja mopo lämpimäksi ja säädä alakierrokset kuntoon ylhäällä olleen ohjeen mukaan. Ota tulppa irti ja puhdista se metallin väriseksi. Laita vaihde vapaalle ja väännä vähän päällle ½ kaasua noin minuutin tai pari. Ota sen jälkeen tulppa irti ja katso tulpan väriä. Valkoinen = liian laiha seos, musta = liian rikas, pavunruskea = oikea seos. Jos tulppa on valkoinen, laita neulan prikkaa yhtä alempaan loveen, jos tulppa on musta, laita prikkaa yhtä ylempään loveen. Jatka tätä niin kauan, kun oikea kohta löytyy.
Sen jälkeen siirry suuttimeen. Puhdista taas tulppa ja laita käyntiin ja väännä kaasua täysille ja pidä jonkin aikaa täysillä kierroksilla. Toista muutaman kerran ja katso tulppa. Jos tulppa on valkoinen, isompaa suutinta kehiin, jos tulppa on musta, pienempi suutin on tarpeen. Jatka tätä taas kerran niin kauan, kun oikea kohta löytyy.
Tämä on myös ihan hyvä kaasarinsäätötaktiikka. Tässä vain on ongelmana se, että nykyään tulpissa on kuulemma karstoittumista ja muita vähentäviä aineita. Ne estävät tulppaa värjääntymästä. Tämä kuitenkin on täysin kuultua tietoa ja en itse ole kyllä ainakaan tällaista huomannut.
muuta huomioitavaa
-Seoksia kannattaa välillä seurata ottamalla tulppa irti ja katsomalla sen värin. Valkoinen = liian laiha seos, musta = liian rikas, pavunruskea = oikea seos.
-Talvella mopon täytyy käydä vähän rikkaammalla, kuin kesällä. Jos mopo käynnistyy talvella huonosti, täytyy seosta laittaa rikkaammalle. Talvella on hyvä laittaa hieman liian iso suutin kaasariin ja nostaa loven tai pari neulaa ja säätää alakierroksia rikkaammalle. Se auttaa käynnistymiseen todella paljon.
loppupuhuttelu
No nyt on yksi mopon virityksen vittumaisimmista hommista käsitelty (Heti moottorin kiillotuksen ja tankin käsin hionnan jälkeen) Hyvin säädetyn kaasarin kanssa on ilo ajaa verrattuna röpöttelevään tai lärisevään koneeseen. Hyvin säädetty kaasari nostaa kiihtyvyyttä aivan toiselle asteelle.
En vastaa hukkaan menneistä tunneista, enkä leiponeista pytyistä, enkä myöskään suuttimista, jotka ovat olleet väärän kokoisia. Muista että virität mopoasi omalla vastuulla, ja liikenteessä ei viritetyllä mopolla saa ajaa (paitsi jos ei jää kiinni)