yamaha550
New Member
Aina pärjää ku on vaan kätevä käsistään
Posts: 21
|
Post by yamaha550 on Dec 13, 2014 0:59:38 GMT 4
En tierä kuuluuko tänne mutta kysytään nyt kuitenkin täälä yleistä keskustelua palstalla. Onko kukaan rakentanut itse omaa pientuulivoimalaa? Teen sellaista noin 3kw myllyä tällä hetkellä ja kaikki vinkit olisi tarpeen. Generaattori on itse käämitty kestomagneettigeneraattori. Myllyyn tulee 2 metriä pitkät siivet ja se tulee 24 metrin korkeuteen. Generaattorista tulee 3 vaihevirtaa. Tässä video generaattorin staattorin käämien tekemisestä omatekoisella käämintäkoneella. m.youtube.com/watch?v=cqDCI4nG3mIMuista tilata mun kanava, sinne tulee lisää materiaalia tuulimyllyprojektista. Käämit on jo hartsattu lasikuituhartsiin ja peräsin on mallillaan. Myös siipiä on jo veistetty. Voin laittaa kuvia jos jotakuta kiinnostaa enemmän tämä.
|
|
|
Post by kuokkamies on Dec 13, 2014 13:16:00 GMT 4
Tarkoitatko 2m pitkällä siivellä keskiöstä mitattuna 2m eli koko propellin halkaisia 4m. En noista myllyistä kauheesti ymmärrä, on vaan joskus tullut haaveiltua ja hiukan suunniteltuakkin omalle tontille sellaista, kun tuuliolot olisivat aika hyvät. Loppujen lopuksi olen aina tullut siihen tulokseen ettei kannata, ellei sitten täysin harrastelumielessä sellaista tee. sitten se voisi olla hiukan järkevämpää jos ylimäärän saisi myytyä verkkoon ja saisi siitä järkevän hinnankin, mutta sitten se rakentelu vasta maksaakin, ennenkuin järjestelmä on siinä kunnossa että se sähkö myyntikelpoista on, eikä sitä sähköä keskimäärin hurjasti tule 3kw myllystäkään, varsinkaan itsetehdyistä. Ja sitten ne tuppaa vielä olemaan alvariinsa pois sähköntuotannosta syystä jos toisestakin.
Tämä vähän pessimistisen kuuloinen teksti ei ollut tarkoitettu masentamaan, vaan oikeastaan siinä on ne asiat millä olen itselleni saanut perusteltua etten rakenna tuulivoimalaa. Asiasta olen kuitenki edelleen kiinnostunut.
|
|
yamaha550
New Member
Aina pärjää ku on vaan kätevä käsistään
Posts: 21
|
Post by yamaha550 on Dec 13, 2014 14:21:45 GMT 4
Tarkoitin että yksi siipi on kaksi metriä. Teen myllyn koulussa joten itse ei tarvitse maksaa paljoakaan kun koulu sai valtion tukea noihin myllyihin. Sähkön laitan ihan omaan käyttöön luultavasti veden lämmitykseen tai valaistuksiin. Ja sähköntarvetta riittää kun maatilalla asun.
|
|
yamaha550
New Member
Aina pärjää ku on vaan kätevä käsistään
Posts: 21
|
Post by yamaha550 on Dec 13, 2014 15:38:57 GMT 4
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Dec 15, 2014 23:55:25 GMT 4
Moro! Tärkeimpänä ohjeena antaisin sen että tutki ensimmäisenä tuuliolosuhteet. Vaatii vuoden kahden tiedot 30 minuutin keskiarvoina. 250-300 euroa tuulimittariin säästää tonneja mikäli paikka sattuu olemaan huono. Tästä huolimatta jos haluaa myllyn tietää ainakin paljon on tuottoa odotettavissa. Totta olet tutustunut ilmaisenergia.info/foorumi/index.php sekä www.poikkis.net/index.php sivustoihin joissa on olemassa tuulivoimaan liittyvää materiaalia runsaasti.
|
|
|
Post by kranz1 on Dec 16, 2014 0:49:32 GMT 4
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Dec 16, 2014 9:49:12 GMT 4
On valitettava tosiasia ettei Savonius tyyppiset voimalat ole tehokkaita. Niiden hyötysuhde rajoittuu 10-20% kun taas Tanskalaisen kolmilapaisen voimalan 20-40%. Vawt tyyppisten suurin ongelma on siinä että niiden rakenne on hyvin raskas pinta-alaan nähden ja näin ollen myös keskipakoisvoimien vuoksi rakenteesta tulee kallis joka vaatii laakeroinnita enemmän. Rakenne myös luo ongelman ettei Savonius roottorista voida tehdä juuri 2m^2 suurempaa ilman että rakenteen paino nousisi merkittävästi. Nimellistehoa tällaisesta saadaan n. 150W 12m/sek tuulilla.
|
|
yamaha550
New Member
Aina pärjää ku on vaan kätevä käsistään
Posts: 21
|
Post by yamaha550 on Dec 16, 2014 14:45:54 GMT 4
Oon tutkinu tuota asiaa ja tullu kans siihen päätökseen että kolmisiipisen hyötysuhde on paras kun vertaa esimerkiksi 6 siipiseen. 6 siipinen on herkempi pienille tuulille mutta 3 siipinen pyörii nopeammin kovilla tuulilla ja on siten parempi
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Dec 16, 2014 14:56:18 GMT 4
Aloittajalta haluaisin kysyä:
Oletteko ajaneet generaattoreita sähkömoottorilla penkittäen jännitteitä sekä virtoja kuormalla ja ilman? Jos lämmityskäyttöön olet myllyä tekemässä tulisi jännitteiden kohota cut-in kohdassa 200V tai yli, tai jos akuston lataukseen tulisi tällöin huomioida käämejä suunnitellessa tulevan akuston latausjännitteen mukaisesti cut-in jännite. Tähän ei enää voida edes vaikuttaa sillä käämit ovat jo valmiit. Jonkinverran tilannetta voidaan korjata muuttamalla ilmaväliä käämien sekä magneettien välillä mikäli se on rakennettu muutettavaksi. Rautasydänmuuntajalla voidaan jännitteitä muuttaa sopivaksi käyttötarkoitusta varten kuten myös kytkemällä generaattori tähteen tai kolmioon. Jossain tapauksissa on täydytty tehdä arduinolla piiri jolla kytkentää vaihdetaan lennosta tuulennopeuden mukaan.
Huollestun aina kun voimaloita rakennetaan sekaisessa järjestyksessä. Kokonaisuus on monen asian summa jossa jokainen osa vaikuttaa ja vaikka ohjeet olisivat olemassa ja niiden mukaan tehdään on silti jokainen voimala erilainen vaatien erilaiset säädöt. Yleensä lopputulos on se että päätä hakataan seinään kun komponentit eivät ole toistensa kanssa sopusoinnussa ja lopputuloksena on pääsääntöisesti säleitä tai mylly ei edes käynnisty koska siipien TRS on liian pieni (suositus 7-8 jolloin hyötysuhde on parhaimmillaan). Säleet lentävät sitten jopa yli 300 metrin päähän pienvoimalasta joten omaisuusvahingot voivat olla merkittäviä. Eräässä tapauksessa 30cm siiven kappale lensi mökin seinästä lävitse. (En masentaakseni tätä tuo esille vaan sen vuoksi että tiedät mistä olet vastuussa myllysi kanssa)
Kokemuksen pohjalta sanon että omavalmisteiset siivet eivät kestä montaa vuotta. Suurin syy on Suomen ilmasto ja sääilmiöt jotka hajoittavat pinnoitteet. Huollon kannalta on oleellista että mylly on helposti kaadettavissa sillä siivistä jäänpoisto on tehtävä aika useasti jos haluaa voimalalle pitemmän elinkaaren. Glykoolia on hyvä käyttää ennaltaehkäisevänä mutta sitäkin on lisättävä ajoittain siipiin. Tässä on huomioitava ettei kaikki pinnoitteet kestä glykolia.
Harrastuksena mukavaa mutta, opettavaista, aikaaviepää sekä työlästä.
Akustosta kertoisin sen verran että jos oletettu nimellisteho on 3kW tarkoittaa se että akuston nimellisjännite olla vähintään 24V mutta mieluusti 48V. Akuston pitäisi olla vähintään 1000Ah 24V ja 48V 500Ah jottei akusto kiehu ladattaessa. Lisäksi pitäisi varmistaa että myllyllä on koko ajan kuormaa vaikka akusto täyttyisi. Tämä onnistuu diversiteetti säätimellä joka kytkee akuston napajännitteen noustessa yli tietyn pisteen ns. dumppi-vastuksen joka mitoitetaan myllylle sopivaksi ohmin-lain avulla. Jotta vastus voidaan määrittää pitää ensimmäisenä olla tiedossa testaustulokset generaattorin tuotoista kuormalla. Erinlaisia diversiteetti säätimiä on saatavalla valmiina sekä myös niitä on helppo tehdä itse. Googlella löytyy rakennusohjeita eri jännitteille eivät osat maksa montaa euroa. Myös tällaiset 24V 100A tai 48V 50A latausvirrat vaativat kaapeleiden kokoa jo jonkinverran. Nostaa kustannuksia merkittävästi sillä tällaisia virtoja ei johdeta mitään 10mm2 kaapeleita pitkin.
Ei muuta kuin rakentelu iloja ja ole varovainen.
Lisäisin vielä että niihin pikkutuuliin ei kannata keskittyä sillä silloin ei mylly tuota mitään, keskity ennemin 6-7m/sek tuuliin.
Lisäisin vielä toisen kerran kritisointia rahojen käyttöön sillä pidän tuollaista 12m^2 myllyn tekemistä ensimmäisenä voimalana liian suurena sillä voimat alkavat olemaan sen verran suuria ettei kaikilla ole käsitystä niistä ja mitä vaaditaan turvallisen toiminan takaamiseen ensimmäisessä omatekemässä voimalassa. Siksi olisi ollut paljon parempi lähteä liikkeelle 500W voimalasta jolloin myös rakentamiskustannukset olisivat olleet pienemmät ja mahdollisuudet toimivuuden kannalta suuremmat sillä hallittavuus olisi helpompaa. Suosittelen lähtemään liikkeelle pienistä myllyistä kun tietotaitoa harjoitellaan, sillä myllyn rakentamiseen tarvitaan knowhowta monelta eri ammatin saralta.
|
|
yamaha550
New Member
Aina pärjää ku on vaan kätevä käsistään
Posts: 21
|
Post by yamaha550 on Dec 16, 2014 16:19:41 GMT 4
Staattorin ja rautakiekkojen ilmaväli on säädettävä. Minulla menee maston kyljessä tikkaat ja turvakisko joten huoltotöitä voi tehdä ylhäällä joka taas merkitsee sitä että myllyä ei tarvitse kaataa joka huoltokerta. Olisiko sinulla Myllykoski mitään pinnoitevaihtoehtoja jotka olisivat käyviä näihin siipiin? Kiitos kaikista neuvoista sulle ja kaikille muillekkin tähän mennessä.
Minun myllyyni tulee autofurl niminen myrskysuoja joka kääntää turbiinin pois tuulesta. Onko kellään kokemusta tämän suojauksen toimivuudesta?
|
|
yamaha550
New Member
Aina pärjää ku on vaan kätevä käsistään
Posts: 21
|
Post by yamaha550 on Dec 16, 2014 16:32:28 GMT 4
Moro! Tärkeimpänä ohjeena antaisin sen että tutki ensimmäisenä tuuliolosuhteet. Vaatii vuoden kahden tiedot 30 minuutin keskiarvoina. 250-300 euroa tuulimittariin säästää tonneja mikäli paikka sattuu olemaan huono. Tästä huolimatta jos haluaa myllyn tietää ainakin paljon on tuottoa odotettavissa. Totta olet tutustunut ilmaisenergia.info/foorumi/index.php sekä www.poikkis.net/index.php sivustoihin joissa on olemassa tuulivoimaan liittyvää materiaalia runsaasti. Tuota poikkis sivua oon seuraillut jo jonkin aikaa. Tuuliolosuhteet täällä Ilmajoella ovat suhteellisen hyvät. Tutullani on iso tuulivoimala ja häneltä olen saanut näistä Tuuliolosuhteista kuulla.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Dec 16, 2014 16:57:18 GMT 4
Et paljoa huoltoja tee siellä maston päässä, vaan se mylly on kaadettava aina jo turvallisuuden vuoksi. Laakerit menee vaihtoon tyypillisesti riippuen mitoituksesta 1-5 vuodessa ja niitä ei mastossa vaihdeta. Kaadettava pitää olla myös sen vuoksi että jos myrskysuojaus ei toimi voi näin ennaltaehkäistä myllyn tuhoutuminen. Myös muutokset myllyyn on huomattavasti helpompaa tehdä maantasalla sillä useimmat muutokset vaativat myllyn purkamisen osiksi. Furling on kyllä toimiva kun se on oikein mitoitettu (yleensä joutuu muokkaamaan useampaan otteeseen) jos pysyy sulana mutta sen lisäksi pitää myös pystyä oikosulkemaan generaattori (Kestääkö nykyiset käämit oikosulun?). Mekaaninen jarru on myös hyvä olla jolloin kaataminen onnistuu vaikka tuulisi.
Ei ole kestävää pinnoitetta jota ei tarvitsisi huoltaa vähintään vuosittain.
Lisäisin että jos jäät kiinni voimalan siipeen esimerkiksi vaatteista kun sattuu n. 6-7m/sek puuska siipiin nostaa se n.70kg painoisen ihmisen sekunnissa metrin korkealle vaikka generaattori olisi oikosulettuna. Siksi ei juurikaan kannata työskennellä ylhäällä.
|
|
yamaha550
New Member
Aina pärjää ku on vaan kätevä käsistään
Posts: 21
|
Post by yamaha550 on Dec 16, 2014 17:37:48 GMT 4
Et paljoa huoltoja tee siellä maston päässä, vaan se mylly on kaadettava aina jo turvallisuuden vuoksi. Laakerit menee vaihtoon tyypillisesti riippuen mitoituksesta 1-5 vuodessa ja niitä ei mastossa vaihdeta. Kaadettava pitää olla myös sen vuoksi että jos myrskysuojaus ei toimi voi näin ennaltaehkäistä myllyn tuhoutuminen. Myös muutokset myllyyn on huomattavasti helpompaa tehdä maantasalla sillä useimmat muutokset vaativat myllyn purkamisen osiksi. Furling on kyllä toimiva kun se on oikein mitoitettu (yleensä joutuu muokkaamaan useampaan otteeseen) jos pysyy sulana mutta sen lisäksi pitää myös pystyä oikosulkemaan generaattori (Kestääkö nykyiset käämit oikosulun?). Mekaaninen jarru on myös hyvä olla jolloin kaataminen onnistuu vaikka tuulisi. Ei ole kestävää pinnoitetta jota ei tarvitsisi huoltaa vähintään vuosittain. En tarkoittanutkaan että mitään tuollaisia laakereita tai muita sellaisia isompia remontteja ylhäällätehdään, mutta esimerkiksi laakereiden rasvaaminen onnistuu ylhäälläkin. Maston alapäässä on kaatosarana jolla myllyn saa tarvittaessa kumoon. Onnustuukohan kaataminen ja pystyttäminen harusvaijerista kaivurilla vetämällä ja ensin hieman nostamalla mastoa maasta ylös? Tuolla poikkis sivulla oli ainakin autofurlingin toiminnan laskenta että siitä varmaankin on hyötyä. Generaattorin saa oikosulkuun j a käämien pitäisi sitä kestää. Käämit on 1.5mm kuparilankaa 2 kerroksisella lakkapinnalla. Siipien pinnoittaminen on kyllä ongelma. Varmaan joutuu käsitellä siivet vähintään kerran vuodessa uudelleen. Jotain lasikuitua siipiin ei varmaan kannata laittaa, koska jos ja kun puuhun tulee kosteutta niin se ei enää haihdu kun lasikuitua on pinnalla. Ja sitten ne vasta rupeaakin lahoamaan, kun ei kosteus haihdu.
|
|
Deleted
Deleted Member
Posts: 0
|
Post by Deleted on Dec 16, 2014 17:57:30 GMT 4
Mikä pakkomielle on tehdä siivet puusta? Onko siihen jotain syytä, itse en ole koskaan keksinyt miksi siivet pitää olla nimenomaan puusta kaikilla. Puu on huonoin vaihtoehto tällaiseen jatkuvaan käyttöön sillä tuskin kuitenkaan teillä on käytettävissä vanhaa puuseppien tietotaitoa joiden oppien mukaan on potkurit valmistettu viime vuosisadan alkupuolella. Kaikilla on ollut enemmän tai vähemmän ongelmia puusiipien kanssa sillä ne halkeilevat ja liimaukset irtoilevat.
Siivet voi muotoilla finnwoamiin ja päällystää hiilikuitu/lasikuidulla. Kevyt, edullista, helpoa käsitellä, ei ime kosteutta, helppo tasapainoittaa, kunnossapito helppoa jne, jne.
Mitä mastoon tule niin totta olet lujuuslaskelmat suorittanut? Jos et niin pienet matematiikkasulkeiset illaksi.
|
|
yamaha550
New Member
Aina pärjää ku on vaan kätevä käsistään
Posts: 21
|
Post by yamaha550 on Dec 16, 2014 17:57:57 GMT 4
Et paljoa huoltoja tee siellä maston päässä, vaan se mylly on kaadettava aina jo turvallisuuden vuoksi. Laakerit menee vaihtoon tyypillisesti riippuen mitoituksesta 1-5 vuodessa ja niitä ei mastossa vaihdeta. Kaadettava pitää olla myös sen vuoksi että jos myrskysuojaus ei toimi voi näin ennaltaehkäistä myllyn tuhoutuminen. Myös muutokset myllyyn on huomattavasti helpompaa tehdä maantasalla sillä useimmat muutokset vaativat myllyn purkamisen osiksi. Furling on kyllä toimiva kun se on oikein mitoitettu (yleensä joutuu muokkaamaan useampaan otteeseen) jos pysyy sulana mutta sen lisäksi pitää myös pystyä oikosulkemaan generaattori (Kestääkö nykyiset käämit oikosulun?). Mekaaninen jarru on myös hyvä olla jolloin kaataminen onnistuu vaikka tuulisi. Ei ole kestävää pinnoitetta jota ei tarvitsisi huoltaa vähintään vuosittain. Lisäisin että jos jäät kiinni voimalan siipeen esimerkiksi vaatteista kun sattuu n. 6-7m/sek puuska siipiin nostaa se n.70kg painoisen ihmisen sekunnissa metrin korkealle vaikka generaattori olisi oikosulettuna. Siksi ei juurikaan kannata työskennellä ylhäällä. Jonkinlainen mekaaninen lukko olisi sitten varmaan tarpeen.
|
|