Post by Humppamies on Dec 28, 2009 1:50:50 GMT 4
Juhannuksen alkuperäsessä kamppeessa on toimintaperiaate siis autogiro. Eli roottori on vapaasti pyörivä kiinteälapakulmainen. Työntövoiman tuottaa kaksisylinterinen (yleensä)kaksitahtinen vaikkapa kelkan moottori alennusvaihteella tahi ilman. Namironi, olit rakentamassa helikopteria, joka on ei niin tismalleen samanlainen kampes kuin autogiro. Voinhan kuitenkin selittää: Moottori on helpoin sijoittaa pystyasentoon. Silloin roottorille tarvittavan voiman suuntaa ei tarvitse muuttaa, ainoastaan sen pyörimisnopeutta(eli alentaa hurjasti, minkä jo tiesitkin). Moottorin akselilta otetaan voima pyrstöroottorille kulmavaihteella tai siirretään voima hurrrrjan pitkällä hammashihnalla(en tiedä, onko hihnavälitystä käytetty muissa kuin pienoishelikoptereissa, jokatapauksessa suosittelen akselia).
Helikopterin pääroottori voidaan toteuttaa ainakin kahdella eri tavalla: kiinteä- tai muuttuvalapakulmaisena. Ensimmäisen toimintaperiaate on yksinkertainen: moottorin pyörimisnopeutta lisätään ja kone nousee. Jälkimmäinen on hankalampi: moottorin tuottamaa vääntöä lisätään(lisätään tehoja) ja samaan aikaan jyrkennetään lapakulmia(nämä kaksi samassa vivussa). Tällöin oikein säädettynä moottorin kierrosluku pysyy koko ajan parhaan hyötysuhteen alueella.
Pyrstöroottori taasen on suoraan kytkettynä moottoriin, jolloin sen kierroslukua ei voida muuttaa pääroottorista erillään. Sen sijaan muutetaan pyrstöroottorin lapakulmaa. Lapakulman muutoksen hoitaa polkimet yhdessä gyron kanssa. Gyron tehtävänä on vastata niihin liikkeisiin, joita lentäjä ei itse kerkeä korjaamaan, lähinnä pääroottorin kiertovaikutus. Gyro siis pitää koneen nokan suorassa kulkusuuntaan nähden.
Lopuksi kysyisin, rakennatko konetta piirustuksista? Jos et, kehotan luopumaan projektista. Kun lennät vastoin määräyksiä rakennetulla koneella ilman koulutusta niin sanotusti Sanginjoen ilmailukerhossa, jäät kiinni ja joudut linnaan. Eikä se vielä mitään, mutta joudut vielä purkamaan koko värkin. Toisaalta jos kaikki menee "taiteen sääntöjen mukaan", toivon onnea ja menestystä ja seikkaperäistä projektikertomusta.
Helikopterin pääroottori voidaan toteuttaa ainakin kahdella eri tavalla: kiinteä- tai muuttuvalapakulmaisena. Ensimmäisen toimintaperiaate on yksinkertainen: moottorin pyörimisnopeutta lisätään ja kone nousee. Jälkimmäinen on hankalampi: moottorin tuottamaa vääntöä lisätään(lisätään tehoja) ja samaan aikaan jyrkennetään lapakulmia(nämä kaksi samassa vivussa). Tällöin oikein säädettynä moottorin kierrosluku pysyy koko ajan parhaan hyötysuhteen alueella.
Pyrstöroottori taasen on suoraan kytkettynä moottoriin, jolloin sen kierroslukua ei voida muuttaa pääroottorista erillään. Sen sijaan muutetaan pyrstöroottorin lapakulmaa. Lapakulman muutoksen hoitaa polkimet yhdessä gyron kanssa. Gyron tehtävänä on vastata niihin liikkeisiin, joita lentäjä ei itse kerkeä korjaamaan, lähinnä pääroottorin kiertovaikutus. Gyro siis pitää koneen nokan suorassa kulkusuuntaan nähden.
Lopuksi kysyisin, rakennatko konetta piirustuksista? Jos et, kehotan luopumaan projektista. Kun lennät vastoin määräyksiä rakennetulla koneella ilman koulutusta niin sanotusti Sanginjoen ilmailukerhossa, jäät kiinni ja joudut linnaan. Eikä se vielä mitään, mutta joudut vielä purkamaan koko värkin. Toisaalta jos kaikki menee "taiteen sääntöjen mukaan", toivon onnea ja menestystä ja seikkaperäistä projektikertomusta.