Öljysäiliön mitoitus härvelihommissa

[Ari]

Nyt tarvittaisiin vinkkejä mitä huomioida öljysäiliön mitoituksessa.

Tarkoitus olisi tehdä omat säiliöt ajolle (tuotto noin max 45 l/ min ) ja työlle (max 35 l/min).

Miten isoja säiliöt kannattaisi olla, että ei tarvita erillistä lauhduttajaa?

Miten ootte ylipäätään noita säiliöitä rakentaneet?

[miskah]

Joku nyrkkisääntö vissiin on että tilavuutta pitäisi olla yhtäpaljon kuin maksimi tuotto on, mutta ei sitä niin paljon taida olla kellään, hyvä jos puolet. Itellä on kolmoispumppu, kokoajan ajatellut että teen yhden säiliön, mutta tosiaan, jos tekisikin kolme pienempää. Tai ainakin erottaisi väliseinillä eri tiloihin. Mitähän hyötyjä ja haittoja tästä olisi?

[tappuri]

Kyllä yks säiliö olis paras ja järkevin ratkaisu mutta jos se ei oo mahdollista niin ei sitten oo.
Öljyn jäähdyttimellä kyllä säästää hyd.öölin määräs helposti. Riippuu aiva kuinka kovas käytös vehjes tulee olemaan.
Suht nopiaa lämpiää isoki öljy määrä, jos pönttö on 40l ja tuotto saman ja muutaman tunnin härvelöittee niin aika monta kertaa pöntön sisältö on kiertäny ympäri.
Mulla on kuormaajas säiliö vähä suuree ku tuotto ja jäähdyttimen kans kesällä öljy lämpiää kyllä silti ihan riittävästi.

[Ari]

Kaksi säiliötä koska haluaisin pitää työ-öljyt erossa ajopuolesta, ettei vaan mee mitään moskaa missään tilanteessa järjestelmän lähettyville. pitää varmaan kattoa lauhduttimet.

[tappuri]

Moskia varten tietenki suodattimet, imu ja paluu sellaiset.

[tlapio]

Mulla on Koneslapiossa säiliön koko n. 45 l
Hammasrataspumppujen kokonaistuoto on 3000 rpm:llä n. 50 l/min eli keskimäärin kerran minuutissa säiliön sisältö kiertää vähintään ohjausventtiilien läpi takaasin säiliöön kun kone käy.
Sitten tietysti riippuen siitä, kuinka kuormittavaa touhua tehdään, niin kierros tehdään paineen alaisena esim. moottoreiden läpi tai sylintereissä "käymällä". Eli siinähän sitä lämpöä sitten alkaa syntymään.

Käytännössä mulla ei ollut lämpöongelmia vielä kahdella moottorilla talviaikaan ajelulla, mutta lämpimänä kesäpäivänä pidempi kuormittava touhaus kyllä lämmitti öljyt. Kesällä sitten taasen lämmöt nousi niin että taukoja piti välillä pitää. - jähtyy muuten kuumana kesäpäivänä pirun hitaasti ja orottavan aika on pitkä.

Nyt on öljynjäähdytin säiliön kyljessä, mutta tuuletinta ei oo vielä kytketty. Viime kesän touhuissa, esim tuolla toisen ketjun videoilla näkyvässä salaojien aukikaapimisessa, ei öljyt vielä kuumennu mitenkään merkittävästi. Joku pidempään kestävä kuormaustouhu olis varmaan sitten toinen juttu. - letti tulee kytkettyä sitten kun ehdin muutenkin sähköjen ja valojen kimppuun.

[Stefa]

Yleensä pyritään säiliön koossa noin minuuttituotto + putkistojen tilavuus x 3. Mobilekäytössä tuohon ei kyllä päästä oikeastaan koskaan. Voi myös fundeerata mikä se todellinen keskimääräinen tilavuusvirta olisi, harvoin varmaan sama kuin maksimi. Niinhän se on, että öljytilavuus on vain lämpöpuskurina ja tosiaan on niin paljon järjestemästä ja käytöstä kiinni paljonko lämpöä syntyy, ettei mitään nyrkkisääntöjä tilavuudella jäähdyttimen kiertämiseksi ole. Tahtoohan nuo ihan oikeatkin koneet herkällä lämmetä jos siirtoajoa ajetaan täysillä pitkän matkaa kun eivät ole siihen mitoitettu. Ja jos suuri öljymäärä kuumenee, niin hitaasti se viileneekin.

Toinen ropleema pienellä tilavuudella on öljyjen vaahtoutuminen kun ilma ei ehdi erottua. Tuon takia suosittelisin nimenomaan ihan hydrauliikkaöljyn käyttämistä eikä minkään moottoriöljyn. Erottuu ilma paremmin. Kun säiliön muotoa suunnittelee, niin laakea ja matala on parempi, koska silloin ilmalla on lyhyempi matka pintaan. Hommaa voi myös avittaa laittamalla tankin sisään pienireikäisen verkon vinoon. Tällöin pienet ilmakuplat tarttuvat verkkoon, liittyvät isommiksi ja nousevat helpommin pintaan. Tietty myös imu ja paluu, ja mahdollisesti myös väliseiniä siten, että öljy oikeasti kiertää tankissa. Yllättävän herkääl suurikin osa öljystä vain makaa tankissa ja pieni määrä kiertää systeemissä.

[Stefa]

Jäähdytystä ja öljytilavuutta voisi muuten helpohkosti lisätä jonkun verran sopivalla putkisyheröllä. Paluupuolelle vaan sopivasti lämpövastusta jäljittelevään muotoon putkea edes takas. Tuo vielä sopivaan ilmavirtaan, niin jäähdytystehoa saa ihan huomattavasti. Myös mitä enempi säiliöön saa pinta-alaa, niin aina jäähtyy paremmin. Mikseipä hitsailisi ohuesta pellistä ripoja kylkiin ja taas vaikka pieni sähköflekti kylkeen. Voisi vallan hyvin riittää korvaamaan erillisen jäähdyttimen.

Nuo integroi vaikka moottorin jäähdyttimeen sopivasti, että kesällä ilma ensin hytikan ohi ja sitten syylärille. Talvella taas toisinpäin, niin saa lämmityksen.