Post by lumihärdelli on Mar 24, 2010 3:09:57 GMT 4
Olen seurannut mielenkiinnolla täällä ihmisten putkiautoprojekteja. Monissa vehkeissä on käytetty kanta auton omaa jousitusta jossa ei ole juuri mitään säädettävyyttä.
Jousituksen liika jäykkyys tai löysyys todetaan vasta ekoissa koeajoissa ja muuttaminen työlästä.
Oisko tämmöisessä mitään ideaa?
Käytetään vaikka joka kulmassa taatusti ylijäykkiä jousi/iskareita.
Esim minkä tahansa prätkän monoiskaria joita vaan saa kohtuuhintaan samanlaisia useita. Niissähän on sellainen vipusuhde että jos mopon perä laskee vaikka 10cm niin monojousi joustaa vaan pari senttiä.
Monissa voi olla myös esijännityksen säätöjä itsessäänkin.
Tehdään ylä ja alakiinnityspisteisiin todella paljon eri kiinnitysmahdollisuuksia. Offroad asennossa iskari voisi olla melko vaakatasossa jolloin sallisi isot joustovarat pienellä jousen liikkeellä ja voisi säädellä eri asentoihin koeajoissa niin tulisi jäykemmäksi tai löysemmäksi.
Radalla vois olla melko pystyssä niin olis kova alusta ja saisi maavaraakin tiputettua kun laittaa yläosastaan ylemmäs kiinni.
Ylä ja alakiinnitys vois olla ihan simppelisti törröttävään pulttiin ja mutteri pitään sen siinä. Eli kiinni tukivarsistossa/korissa vain toiselta puoleltaan. Heti varmaan herää kysymys että kestääkö pultti.
Tässä kuva 1000kg painavasta katuauton perärakennelmasta joka on hyväksytty tieliikennekäyttöön. Iskarina on Yamaha DT 125 LC:n monoiskarit joiden jäykkyys on todella sopiva.
Kovissakaan vedoissa ei niiaa perää alas ja ei kuitenkaan kivireki ajossa. Pultit on 10,9 kovuus, M12
Mikäli tässä kestää niin taatusti kevyemmässä putkiautossa.
Näin hentorakenteinen jousi/iskarihan ei sinänsä voisi korvata esim: MCperson joustintukea jossa se ottaa vastaan melkoisia etu, taka ja sivuttaisvoimia. Tukivarsiston pitää olla sellainen että se itsessään pitää pyörännavan oikeassa asennossa ja prätkän coiloveri hoitaa vain ylös/alas liikkeen. Vaikka kaksi päällekkäistä kolmitukivartta tai kuppelin etuakselisto.
Eli tällä rakenteella tulisi lähes portaattomasti säädettävissäoleva jousitus kertapieraisulla.
Jousituksen liika jäykkyys tai löysyys todetaan vasta ekoissa koeajoissa ja muuttaminen työlästä.
Oisko tämmöisessä mitään ideaa?
Käytetään vaikka joka kulmassa taatusti ylijäykkiä jousi/iskareita.
Esim minkä tahansa prätkän monoiskaria joita vaan saa kohtuuhintaan samanlaisia useita. Niissähän on sellainen vipusuhde että jos mopon perä laskee vaikka 10cm niin monojousi joustaa vaan pari senttiä.
Monissa voi olla myös esijännityksen säätöjä itsessäänkin.
Tehdään ylä ja alakiinnityspisteisiin todella paljon eri kiinnitysmahdollisuuksia. Offroad asennossa iskari voisi olla melko vaakatasossa jolloin sallisi isot joustovarat pienellä jousen liikkeellä ja voisi säädellä eri asentoihin koeajoissa niin tulisi jäykemmäksi tai löysemmäksi.
Radalla vois olla melko pystyssä niin olis kova alusta ja saisi maavaraakin tiputettua kun laittaa yläosastaan ylemmäs kiinni.
Ylä ja alakiinnitys vois olla ihan simppelisti törröttävään pulttiin ja mutteri pitään sen siinä. Eli kiinni tukivarsistossa/korissa vain toiselta puoleltaan. Heti varmaan herää kysymys että kestääkö pultti.
Tässä kuva 1000kg painavasta katuauton perärakennelmasta joka on hyväksytty tieliikennekäyttöön. Iskarina on Yamaha DT 125 LC:n monoiskarit joiden jäykkyys on todella sopiva.
Kovissakaan vedoissa ei niiaa perää alas ja ei kuitenkaan kivireki ajossa. Pultit on 10,9 kovuus, M12
Mikäli tässä kestää niin taatusti kevyemmässä putkiautossa.
Näin hentorakenteinen jousi/iskarihan ei sinänsä voisi korvata esim: MCperson joustintukea jossa se ottaa vastaan melkoisia etu, taka ja sivuttaisvoimia. Tukivarsiston pitää olla sellainen että se itsessään pitää pyörännavan oikeassa asennossa ja prätkän coiloveri hoitaa vain ylös/alas liikkeen. Vaikka kaksi päällekkäistä kolmitukivartta tai kuppelin etuakselisto.
Eli tällä rakenteella tulisi lähes portaattomasti säädettävissäoleva jousitus kertapieraisulla.