Stefa
Junior Member
Posts: 106
|
Post by Stefa on Oct 16, 2013 1:18:09 GMT 4
Lisätäämpäs vielä, että epäpuhtaudet aiheuttaa noin 90% hydraulijärjestelmien vioista ja myös huohotin on ihan yhtä tärkeä filtteri! Että ei korvata sitä sillä tuhannen täplän turbohanskalla...
Noita mikroja mitä tuonne kirjoittelin, niin ihmisen hius on noin kymmenesosamillin, eli 100 um halkaisijaltaan. Normaali näkökyky on noin 40 um hyvässä valossa ja monelle komponentille tuo on jo tosi iso kökkö öljyn seassa. Eli jos öljyssä näkyy jotain, tilanne on todella huono.
Uusi öljy ei sitten ole puhdasta vaikka niin voisi luulla. Vielä mitä pienempi astia, niin sitä likaisempaa. Tonnin kontissa tuo alkaa kelvata huonoimpiin ja yksinkertaisimpiin systeemeihin sellaisenaan. Toki monella ei varmaan suodatinyksikköä ole täyttöä varten, mutta vasta filtteri se siis putsaa sen uudenkin öljyn käyttökelpoiseksi.
|
|
tlapio
Junior Member
Posts: 427
|
Post by tlapio on Oct 16, 2013 10:16:30 GMT 4
Lisätäämpäs vielä, että epäpuhtaudet aiheuttaa noin 90% hydraulijärjestelmien vioista ja myös huohotin on ihan yhtä tärkeä filtteri! Että ei korvata sitä sillä tuhannen täplän turbohanskalla... XXXXX . Nyt kun on tietäjiä paikalla, niin kysympäs tätä samaa kun joskus aikasemminkin. Mulla on hydesäiliön kannessa semmonen kromattu perusmallin? kahdella siivekkeellä kiinnittyvä korkki-huohotin. n. 50 mm reikään. Onkohan millään valmistajalla olemassa k.o kiinnityksellä korkkimallia joka estää tai vähentää koneen keikkumisen aiheuttamaa hydeöljyn läikkymistä huohottimen läpi säiliön kannelle? - Esim. korkkia jonka keskeltä voi viedä ilmansaantia letkulla ylemmäs? Joku erilainen korkkirakenne tms. Jäi kunnolliset loiskelevyt aikanaan tekemäti säiliön sisään. Kauluksella korkkia saisi toki nostettua ylemmäs, mutta siitä tulisi ainakin omaan silmään vähän ruman näkönen periskooppi. Putken pätkääkin jo kokeilin loiskelevyksi korkin alla olevaan verkkopoteroon mutta ei löytynyt sopivan tiivistä. Valmis korkki olis helpoin ratkaisu, varsinkin kun en kuolemaksenikaan muista, että täppähitsasinko (juuri tähän säiliöön) ne kolme säiliön sisäpuolella olevaa mutteria joilla kaulus on kiinni
|
|
Stefa
Junior Member
Posts: 106
|
Post by Stefa on Oct 16, 2013 11:40:24 GMT 4
Kuten totesin, niin mobilekoneet ei varsinaisesti ole ominta aluetta, joten en komponenttitarjonnasta ole sillä lailla perillä. Olisiko tankissa yhtään ylimääräistä muhvia jos laittaisi erillisen huohottimen ja muuttaisi korkin tiiviiksi? Jos porailla alkaa, niin lastut tarvitsisi saada tarkkaan pois. Sulla on joku tällainen? Mitäs jos tuuppaisi tuohon verkkoputkeen karkeaa superlonia tollon? Estäisi ainakin suoran läiskymisen ja luulisin, että riittävän karkea läpäisee kyllä riittävästi ilmaa märkänäkin. Mitään patjasuperlonia en ehkä laittaisi. Tai itseasiassa vielä parempi olisi varmaan sellainen vaimon keittiöstä todennäköisesti löytyvä ei teräsvilla, vaan enempi sorvinlastutyyppinen terässieni, jotain tällaista siis. Olisi ainakin helppo kokeilla. Jos sepittää haluaa, niin yksi vaihtoehto mikä tulee mieleen voisi olla crossipyörän pa-tankki. Noissahan on korkissa letku. Kiinamalli vaikka: tuosta. On korkin ympärillä tasaista pintaa, joten saa leikattua korkin irti ja pultattua jäävästä kauluksesta tankkiin. Tosin vaatii sen vanhan kauluksen irrottamisen. Myös letkukoko vähän arveluttaa talvikäytössä ja vaarana on myös, että jossain välissä se letku kuitenkin irtoaa korkista.
|
|
juh62
New Member
Posts: 32
|
Post by juh62 on Oct 16, 2013 12:31:53 GMT 4
Moi Minulla olisama ropleema tarkaisin sen laittamalla huohotin putken sisälle prikan joka on pikkuisen pienempi kuin putken sisähalkaisia, siihen porasin 8 mm reijän ja hitsasin prikkaan kaksi 3 mm rautalanka koukkua. Putkessa olevaan korkin kaulukseen porasin reijät. Prikka roikkuu koukkujen varassa ja korkki pitää sen paikalla.
|
|
miskah
Junior Member
Posts: 697
|
Post by miskah on Oct 16, 2013 16:11:02 GMT 4
Joku 1,5 voisi olla ihan jees näissä Joo no mulla on nytte filtteri jolle luvataan 100l/min, niin täytyy nyt koittaa sillä aluksi. Eniten mietityttää se pakkasella toimivuus, oon öljyksi ajatellut jotain 46:sta laittaa, mutta voi olla että talveksi pitää vaihtaa 32. Onko muuten kellään kokemusta näistä traktoreissa käytettävistä "universaali" öljyistä, niissä olisi paremmat voitelu ominaisuudet hydraulimoottoria ajatellen. Viskositeetti ehkä kuulemma jotain 32 ja 46:sen välistä?
|
|
tlapio
Junior Member
Posts: 427
|
Post by tlapio on Oct 16, 2013 21:44:51 GMT 4
Kuten totesin, niin mobilekoneet ei varsinaisesti ole ominta aluetta, joten en komponenttitarjonnasta ole sillä lailla perillä. Olisiko tankissa yhtään ylimääräistä muhvia jos laittaisi erillisen huohottimen ja muuttaisi korkin tiiviiksi? Jos porailla alkaa, niin lastut tarvitsisi saada tarkkaan pois. Sulla on joku tällainen? Mitäs jos tuuppaisi tuohon verkkoputkeen karkeaa superlonia tollon? Estäisi ainakin suoran läiskymisen ja luulisin, että riittävän karkea läpäisee kyllä riittävästi ilmaa märkänäkin. Mitään patjasuperlonia en ehkä laittaisi. Tai itseasiassa vielä parempi olisi varmaan sellainen vaimon keittiöstä todennäköisesti löytyvä ei teräsvilla, vaan enempi sorvinlastutyyppinen terässieni, jotain tällaista siis. Olisi ainakin helppo kokeilla. Jos sepittää haluaa, niin yksi vaihtoehto mikä tulee mieleen voisi olla crossipyörän pa-tankki. Noissahan on korkissa letku. Kiinamalli vaikka: tuosta. On korkin ympärillä tasaista pintaa, joten saa leikattua korkin irti ja pultattua jäävästä kauluksesta tankkiin. Tosin vaatii sen vanhan kauluksen irrottamisen. Myös letkukoko vähän arveluttaa talvikäytössä ja vaarana on myös, että jossain välissä se letku kuitenkin irtoaa korkista. Juurikin tuollanen linkin mukainen korkki. Ja tosiaan kuudella ruuvilla kiinni. Tuo teräsvillahan voikin olla toimiva ratkaisu. Kiitos vinkistä! juh62, siis korkin sisäänkö rakensit tuon virityksen?
|
|
Stefa
Junior Member
Posts: 106
|
Post by Stefa on Oct 16, 2013 22:20:36 GMT 4
Joku 1,5 voisi olla ihan jees näissä Joo no mulla on nytte filtteri jolle luvataan 100l/min, niin täytyy nyt koittaa sillä aluksi. Eniten mietityttää se pakkasella toimivuus, oon öljyksi ajatellut jotain 46:sta laittaa, mutta voi olla että talveksi pitää vaihtaa 32. Onko muuten kellään kokemusta näistä traktoreissa käytettävistä "universaali" öljyistä, niissä olisi paremmat voitelu ominaisuudet hydraulimoottoria ajatellen. Viskositeetti ehkä kuulemma jotain 32 ja 46:sen välistä? Kylläpä se suodatin varmaan pelaa ihan hyvin. Katso jos löydät mitä valmistaja lupaa maksimiviskoosiksi komponenteille. Heitetään nyt pumpulle vaikka 1600 cSt ja tuo tulee 32 öljyllä vastaan jossain -18 C ja 46:lla jossain -13 C. Vastaavasti yläpääksi jos otetaan vaikka 12 cSt, niin maksimilämmöt olisi 70- ja 80 astetta. Tuo alkaa olla voiteluvuuden limitti. Itse valkkaisin 32:n, koska jäähdytystä saa lisättyä, mutta lämmitys voi olla hankalampaa. Myöskään hetkellinen ylilämpö ei ole niin kriittistä mitä kylmänkankeus. Kesällä taas 32 öljy on jo heti hyvin liki toiminta-aluetta kun taas 46 kestää hetken lämmetä niin joka käynnistys on tavallaan pieni kylmäkäynnistys. Universaaliöljyt on universaaleja, eli eivät oikein hyviä missään.
|
|
Stefa
Junior Member
Posts: 106
|
Post by Stefa on Oct 16, 2013 22:25:08 GMT 4
Kuten totesin, niin mobilekoneet ei varsinaisesti ole ominta aluetta, joten en komponenttitarjonnasta ole sillä lailla perillä. Olisiko tankissa yhtään ylimääräistä muhvia jos laittaisi erillisen huohottimen ja muuttaisi korkin tiiviiksi? Jos porailla alkaa, niin lastut tarvitsisi saada tarkkaan pois. Sulla on joku tällainen? Mitäs jos tuuppaisi tuohon verkkoputkeen karkeaa superlonia tollon? Estäisi ainakin suoran läiskymisen ja luulisin, että riittävän karkea läpäisee kyllä riittävästi ilmaa märkänäkin. Mitään patjasuperlonia en ehkä laittaisi. Tai itseasiassa vielä parempi olisi varmaan sellainen vaimon keittiöstä todennäköisesti löytyvä ei teräsvilla, vaan enempi sorvinlastutyyppinen terässieni, jotain tällaista siis. Olisi ainakin helppo kokeilla. Jos sepittää haluaa, niin yksi vaihtoehto mikä tulee mieleen voisi olla crossipyörän pa-tankki. Noissahan on korkissa letku. Kiinamalli vaikka: tuosta. On korkin ympärillä tasaista pintaa, joten saa leikattua korkin irti ja pultattua jäävästä kauluksesta tankkiin. Tosin vaatii sen vanhan kauluksen irrottamisen. Myös letkukoko vähän arveluttaa talvikäytössä ja vaarana on myös, että jossain välissä se letku kuitenkin irtoaa korkista. Juurikin tuollanen linkin mukainen korkki. Ja tosiaan kuudella ruuvilla kiinni. Tuo teräsvillahan voikin olla toimiva ratkaisu. Kiitos vinkistä! juh62, siis korkin sisäänkö rakensit tuon virityksen? Eipä kestä. Tuli mieleen kun joskus on tullut tehtyä huohottaviin turbokamppeisiin öljynkerääjäsäiliöitä joihin laitettu rosteri sorvilastua sisään erottamaan öljysumua ilmasta. Sattuneesta syystä muistin tuollaisen tuhjon hiljan keittiön kaapissa nähneeni.
|
|
juh62
New Member
Posts: 32
|
Post by juh62 on Oct 17, 2013 11:23:02 GMT 4
Moi Korkin ja säiliön väliseen putkeen, tässä cadillä piirretty havainnekuva.
|
|
Ari
Junior Member
Posts: 191
|
Post by Ari on Oct 30, 2013 18:31:05 GMT 4
Sellainen kysymys, että jos laittaa prioriteettiventtiilin EF-linjasta putket yhteen työhydrauliikan kanssa ennen venttiilipöytää niin pitääkö molemmissa olla joku venttiili jolla estetään öljyn virtaaminen takaisinpäin? Vai voiko noi vain liittää yhteen ilman sen kummempia.
Vai olisiko suoraviivaisempi laittaa kaksoispumpun paineputket yhteen ja laittaa koko tuotto prioriteettiventtiilille joka sitten annostelee orbitrolille öljyä tarpeen mukaan? Näin näyttää olevan ainakin A-sarjan Valmetissa.
|
|
Stefa
Junior Member
Posts: 106
|
Post by Stefa on Oct 31, 2013 0:29:58 GMT 4
Pitäisi tarkemmin tuntea koko systeemi, että uskaltaisi sanoa varmaksi. Ei sulla kaaviota olisi piirrettynä? Tai edes hyvää kuvausta? Rataspumput samalla akselilla joista toinen ohjaus ja työn "buusti" ja toinen pelkkä työ? Mutta veikkaan, että pelaa molemmilla tavoin, eli ei siis tarvitse lisäventtiilejä. Jos et aja koko tilavuusvirtaa prioriteettiventtiilin läpi, niin kokonaispainehäviö on vähän pienempi ja siten vähempi lämpöä. Toisaalta riittääkö yhden pumpun tuotto ohjaukselle? Varmaan tuon takia Valmetissa toisin. Eli vaihtoehdolla kaksi saat tarvittaessa enempi tuottoa ohjaukseen kun taas vaihtoehto yksi on hyötysuhteeltaan parempi.
|
|
Stefa
Junior Member
Posts: 106
|
Post by Stefa on Oct 31, 2013 14:43:14 GMT 4
Sellainen jäi vielä eilen sanomatta, että toinen juju tuossa kahdessa pumpussa yhteenkytkettynä on varmaankin redundanssi, eli jos toinen prakaa, niin edes ohjaus säilyy. Tosin sitten tarvii takaiskut pumpun jälkeen, mutta ainakin teollisuuspuolella nuo on aina. Eli siis jos laitoksella on vaikka 5 pumppua rinnan ja yksi sanoo poks, niin toiminta ei pysähdy sen takia, vähän saattaa toki hidastua prosessista riippuen, välttämättä ei sitäkään jos öljyn tarve vaihtelee prosessin sisällä.
Käsittääkseni mobilekoneissa on myös voimansiirtoon kytketty pumppu, jlooin jos kone vauhdista jostain syystä sammuu, niin tuo pumppu syöttää silti ohjausta liike-energialla.
|
|
|
Post by gyntteri on Dec 1, 2013 19:00:43 GMT 4
sellainen kysymys että miten olisi helpoin rakentaa etukuormaimen hydrauliikka yhdellä venttiililohkolla niin, että voisi tehdä samanaikaisia liikkeitä eikä ne vaikuttaisi toisiinsa? Siis nyt jos nostan kuormaa ja samalla kippaan kauhaa niin nostolta katoaa paineet ja kuorma tulee alas. Voisko laittaa jotain suuntaventtiiliä tai jotain?
|
|
miskah
Junior Member
Posts: 697
|
Post by miskah on Dec 1, 2013 22:38:13 GMT 4
Yhdellä lohkolla varmaan aika haastavaa. Mutta kahdella lohkolla ja virranjakoventtiilillä pitäis onnistua
|
|
Stefa
Junior Member
Posts: 106
|
Post by Stefa on Dec 2, 2013 0:55:30 GMT 4
Tai pohjalevymallinen ratkaisu. Eli peruslevy jonka päälle venttiilit toiminnoille. Silloin eivät vaikuta niin kauan kun vain tuottoa riittää, mutta vaatii siten jonkun ratkaisunkierrolle jos normi rataspumppu. Toki virranjakotyyppisellä ratkaisulla voi määrätä esimerkiksi noston ensisijaiseksi ja kipin kakkoseksi. En tosin ole mobilespesialisti ja sen puolen venttiilistö itselle vähän vieraampaa, joten pieni varaus neuvoihin. Kuitenkin jos kaksi kanavaa on auki (nosto ja kippi), niin tuoton uupuessa (ja sitä kautta paineen), taakka tulee helpolla alas. Toki voi laitella paineohjattuja takaiskuja tätä estämään, mutta helpolla menee kalliiksi ja pitää tietää mitä tekeee. Jos on kaavioita venttiileistä, niin sitten on paljon helpompi hahmotella ratkaisuja. Yhdellä lohkolla jos "ykköseksi" kytkee noston, niin silloin kippi jää kakkoseksi. Tämä varmaan helpoin temppu. Eivät tosin silloin taida liikkua yhtäaikaa, mutta ei ainakaan tule alas.
|
|