tom1s
Junior Member
Posts: 99
|
Post by tom1s on Nov 22, 2011 11:13:18 GMT 4
Noissa 2 toimisissa venttiileissä on molemmissa oma paineenrajoitusventtiili joka tässä epäilyttää.
TArvii koittaa ykkösvaihteella jos tuottoa sais laskettua.
|
|
juh44
Junior Member
Posts: 393 
|
Post by juh44 on Nov 22, 2011 13:12:11 GMT 4
ovat yleensä noin 160 bar säädetty? mittaa moottoreille menevät paineet ja ruuvaile varoja sen mukaan?
|
|
tom1s
Junior Member
Posts: 99
|
Post by tom1s on Nov 22, 2011 23:19:31 GMT 4
Säädin 210bariin niin nyt alkaa olemaan voimaakin. Ei tuo vieläkään hiekalla paikallaan käänny noilla moottoreilla mutta kestäisikö telat sellaista?
Nurmikolla kääntyy melkein vaikka en kauheesti viiti rääkätä.
Vauhtia piisaa niin paljon kun uskaltaa 2 vipu ohjaus on mielenkiintoinen ;D
|
|
miskah
Junior Member
Posts: 697
|
Post by miskah on Nov 23, 2011 0:20:43 GMT 4
olin aikanaan armeijassa tekakuskina ja ajoin sisun tekemää vastaavaa laitetta kuin bandvagen, bandvagenilla en tainnut ajaa kuin kerran. mutta kuitenkin näissähän on ohjaus taka ja etuvaunun välissä sylinterillä, en nyt muista mikä se kääntösäde tarkalleen oli, mutta ei se kymmenestä metristä kaukana ollut ;D näissä vehkeissä ne telat ei niin mitenkään valtavan nopeasti kuluneet ainakaan omasta mielestäni, mutta siinä tosiaan oli se kääntösäde aikamoinen. talvellahan se nyt on ihan sama mutta jos kesällä rupeat sillä paikallaan pyörimään niin ei ne telat kyllä varmaan kauaa kestä  |
|
tom1s
Junior Member
Posts: 99
|
Post by tom1s on Nov 23, 2011 0:47:34 GMT 4
Totta ;D vaikka ei sitä tehoa koskaan liikaa ole..  Jos bandwagenissa oli Type B20B moottori 1990 cc (88.9 mm bore X 80 mm stroke). 9.5:1 compression ratio, 9.3:1 for some markets. Two SU HS6 carburetors. 100 bhp at 5.500 rpm. 112 lb.ft at 3.500 rpm. =152nm Välityssuhde vaikkapa 6:1 tekee 900nm eli vieläkin noissa hydemoottoreissa enemmän ja vähempi painoa. Toki tehoa sitten liikuttamaan koko settiä lujempaa mitä hydemoottoreilla pääsee. Ja toisaalta jos liian järeet moottorit niin vauhti kärsii. Kompromissi niiden väliltä olisi hyvä. |
|
juh44
Junior Member
Posts: 393
|
Post by juh44 on Nov 23, 2011 11:17:50 GMT 4
Onko nuo moottorit tarkoitettu vetomoottoreiksi? siis onko niissä ne laakerit pyörännapa vai "normaalia" mallia?
|
|
tom1s
Junior Member
Posts: 99
|
Post by tom1s on Nov 23, 2011 19:54:36 GMT 4
Nämä on pyörä-malliset eli kunnon laakerointi.
|
|
juh44
Junior Member
Posts: 393
|
Post by juh44 on Nov 23, 2011 21:42:32 GMT 4
Nämä on pyörä-malliset eli kunnon laakerointi. Perskeles, viitsisitkö pistää moottoreiden tarkan mallin, voisin verrata omiini koska ne on vain "normaali" laakereilla järeät nekin mutta silti mietityttää vaikka laskelmien mukaan niiden pitäisi kestää. |
|
tom1s
Junior Member
Posts: 99
|
Post by tom1s on Nov 24, 2011 0:25:08 GMT 4
TRW ROSS TORQMOTORS
TG SERIES TORQMOTOR is for heavy-duty continuous applications that require up to 17 HP continuous with 35 HP peak. 8.9
CIPR to 58.5 CIPR, work PSI 8.9 to 20.6, 3000 PSI. Roller stator
- 2 needle bearings in housing and 2 needle thrust bearings.
Heavy back cover with 7 bolts.
|
|
juh44
Junior Member
Posts: 393
|
Post by juh44 on Nov 24, 2011 7:33:37 GMT 4
merkki ja mallisarja selvillä, vielä kun kertoisit tilavuuden tai koodin moottorin päästä, ei toki mikään pakko ole, yli 50mm sisäreiällä oleva kartio rullalaakeri(?) tuplana varmaan kestää rasitukseni.
|
|
tom1s
Junior Member
Posts: 99
|
Post by tom1s on Nov 24, 2011 12:19:44 GMT 4
Numero on laatassa...ei muista. Noi on 170ccm moottorit. Suosittelen kuitenkin vähän isompia niin ei tartte niin paljon painetta pistää.
Kyllä tolla ajelee mutta koitan ite katsoa vähän isompia samanlaisia moottoreita vaikka vauhti kärsiikin.
|
|
tom1s
Junior Member
Posts: 99
|
Post by tom1s on Nov 26, 2011 23:18:31 GMT 4
Minkäköhän väriseksi ton kopan maalais....
|
|
|
|
Post by kumipillari on Nov 30, 2011 13:52:46 GMT 4
Hei. Olen pitkään seurannut foorumin härveleleitä ja saanut paljon hyviä vinkkejä. Nyt ensimmäistä kertaa olen antamassa kommenttia telahärveleitä koskien.
Itellä on myös projekti jonka aloitin jo noin neljä vuotta sitten. Yllätys yllätys koneena MB 240 automaatti laatikolla, vetotapa mekaaninen.
Aluksi rakensin käännön jarruilla. Mersun linkkuperä, levyt heti perän kylkiin sisemmän nivelen paikalle ja siitä kardaanit vetopyörille. Kaikki osuikin nappiin kuten moottori valinta välityssuhteet alennuslaatikon kera jne. Mutta eihän se perä kestänytkään tuollatavoin, tasauspyörästö rikkoutui, koska jarruttaessa kova vääntö kohistui tasauspyörästöön, levyt olis pitäny ymmärtää tukilaakeroida.
No sitte aloin miettiä miten sais toteutettua vedonirroittimet eli vetoakselille irroituskytkin. Ohjaus kuten pillareissa, veto löysätään telalta ja jos ei ala kääntyä käytetään jarrua apuna.
Jarrukäännön ongelma on jarruihin kohdistuva raju vääntö, varsinkin maastossa. Ongelmiahan ei ole lumella eikä jäätiköllä vaan pitävällä alustalla pehmeässä maastossa. Kerkesin koeajaa maastossa ennen perän rikkoutumista, kone kulkee mahtavasti pehmeässäkin ja huonossa maastossa. ajoin moton ja ajokoneen uria korpi kuusikossa ilman suurempia ongelmia. Ainut ongelma kohdistuu juuri kääntymiseen, senpä vuoksi irroituskytkimet olis hyvä ratkaisu. Silloin vetävän telan nopeus ei tuplaantuis kuten tasauspyörästöllä ja toinen tela antais tiukassa paikassa periksi.
Kokeilin toteuttaa ratkaisua ulosottoakselin levykytkimissä, mutta momentit on niin suuria ettei se onnistu niin pienillä levyillä.
Mutta nyt on tarkoitus toteutta uudelleen jarruilla siten, että kavennettuperä ja jarrut heti vaihdelaatikon jälkeen ja siitä ketjuvälitys alas vetoakseleille. Näin jarruille kohdistuu pienempi rasitus.
Siinä tuli vähän alkulämmittelyä. Tuohon sinun epäilyyn, että kestäiskö telat paikallaan kääntymistä niin kestää kyllä. Sulla kun on hydraulinen veto niin voit ajaa toista telaa toiseensuuntaan ja toista toiseen, kaiken järjen mukaan pitää kääntyä. Toki hydrauliikan ongelma on sen kova tehon tarve jos yritetään saada vauhtia. Otin selvää monelta alan asiantuntialta hyd vedon mahdollissuuksista ja lähes kaikki tyrmäsivät sen. Halua olis kokeilla, mutta hinnat on niin kovia etten ainakaan vielä ala kokeilemaan.
Eikö tuosta hyd vedosta hammasrataspumpuilla tavallisilla karoilla ajosta tule aika töksähtelevä. Oman käsityksen mukaan ainut toteuttamis kelpoinen vaihtoehto olis muutuvatilavuuksisilla mäntäpumpuilla ja ohjaus siihen tarkoitetuilla ajoventtiileillä, näin ajettavuudesta vois tulla siedettävä. Hintalappu vaan helposti 5000 euroa.
|
|
juh44
Junior Member
Posts: 393
|
Post by juh44 on Nov 30, 2011 15:43:39 GMT 4
Hei. Olen pitkään seurannut foorumin härveleleitä ja saanut paljon hyviä vinkkejä. Nyt ensimmäistä kertaa olen antamassa kommenttia telahärveleitä koskien. Itellä on myös projekti jonka aloitin jo noin neljä vuotta sitten. Yllätys yllätys koneena MB 240 automaatti laatikolla, vetotapa mekaaninen. Aluksi rakensin käännön jarruilla. Mersun linkkuperä, levyt heti perän kylkiin sisemmän nivelen paikalle ja siitä kardaanit vetopyörille. Kaikki osuikin nappiin kuten moottori valinta välityssuhteet alennuslaatikon kera jne. Mutta eihän se perä kestänytkään tuollatavoin, tasauspyörästö rikkoutui, koska jarruttaessa kova vääntö kohistui tasauspyörästöön, levyt olis pitäny ymmärtää tukilaakeroida. No sitte aloin miettiä miten sais toteutettua vedonirroittimet eli vetoakselille irroituskytkin. Ohjaus kuten pillareissa, veto löysätään telalta ja jos ei ala kääntyä käytetään jarrua apuna. Jarrukäännön ongelma on jarruihin kohdistuva raju vääntö, varsinkin maastossa. Ongelmiahan ei ole lumella eikä jäätiköllä vaan pitävällä alustalla pehmeässä maastossa. Kerkesin koeajaa maastossa ennen perän rikkoutumista, kone kulkee mahtavasti pehmeässäkin ja huonossa maastossa. ajoin moton ja ajokoneen uria korpi kuusikossa ilman suurempia ongelmia. Ainut ongelma kohdistuu juuri kääntymiseen, senpä vuoksi irroituskytkimet olis hyvä ratkaisu. Silloin vetävän telan nopeus ei tuplaantuis kuten tasauspyörästöllä ja toinen tela antais tiukassa paikassa periksi. Kokeilin toteuttaa ratkaisua ulosottoakselin levykytkimissä, mutta momentit on niin suuria ettei se onnistu niin pienillä levyillä. Mutta nyt on tarkoitus toteutta uudelleen jarruilla siten, että kavennettuperä ja jarrut heti vaihdelaatikon jälkeen ja siitä ketjuvälitys alas vetoakseleille. Näin jarruille kohdistuu pienempi rasitus. Siinä tuli vähän alkulämmittelyä. Tuohon sinun epäilyyn, että kestäiskö telat paikallaan kääntymistä niin kestää kyllä. Sulla kun on hydraulinen veto niin voit ajaa toista telaa toiseensuuntaan ja toista toiseen, kaiken järjen mukaan pitää kääntyä. Toki hydrauliikan ongelma on sen kova tehon tarve jos yritetään saada vauhtia. Otin selvää monelta alan asiantuntialta hyd vedon mahdollissuuksista ja lähes kaikki tyrmäsivät sen. Halua olis kokeilla, mutta hinnat on niin kovia etten ainakaan vielä ala kokeilemaan. Eikö tuosta hyd vedosta hammasrataspumpuilla tavallisilla karoilla ajosta tule aika töksähtelevä. Oman käsityksen mukaan ainut toteuttamis kelpoinen vaihtoehto olis muutuvatilavuuksisilla mäntäpumpuilla ja ohjaus siihen tarkoitetuilla ajoventtiileillä, näin ajettavuudesta vois tulla siedettävä. Hintalappu vaan helposti 5000 euroa. Auton vauhtipyörä-kytkin yhdistelmät vedon katkojaksi ja perään lukkoperä. |
|
|
|
Post by kumipillari on Nov 30, 2011 17:13:27 GMT 4
auton kytkimet on ollu mielessä. Rajottavana tekijänä mulla on koneen kapeus, monenlaiset ratkaisut olispaljon helpompi toteuttaa ku olisin tehny härvelistä leveämmän. Tein Bankun omilla vääntöjousilla jousituksen eli samanlevyinen ku alkuperäinen. Rungon kanttasin 3 mm kylmävalssatusta. Traktorin kytkimillä sais jo kohtuu ison vääntömomentin siirrettyä. Aiemmin härvelit sivustolla on paljon pohdittu mitä väliä on vedolla edessä ja takana. Oma kokemus ja näkemys on että ehdottomasti veto edessä. Silloin tela pysyy päältä kireänä ajatellen kovempaaki vauhtia ja ennenkaikkea maastossa tela saa löysiä maastoon, pito on paljon parempi ja alusta joustaa ja toimii oikein. Esim rautatelaisissa kuten kaivureissa pitää vetomoottorit olla ajosuuntaan nähden takana, silloin tela pysyy alta kireänä ja rasitus perusketjuile pienempänä. Sivustolla esitetyissä härveleissä joissa veto on ollu takana, on selkeästi pitovaikeuksia, ei oikein pääse mihinkään. onhan se selvä kun matto vedetään alta Laitan sivustolle kuvia omasta projektista myöhemmin talven aikana |
|
