Pienkuormaaja (Nimi pitäisi keksiä)

[Sibe]

Hei!

Vihdoin sain aloitettua projektin vaikka moni asia on lykännyt aloitusta jo monta kuukautta. Pikkuhiljaa tuullut keräiltyä tarvikkeita pienkuormaajan tekoon. Jonkun verran alkua jo suunniteltuna lähinnä päässä ja hieman myös paperille.

Runkoa hieman saatu kasattua. Runko tulee putkipalkista, akselit on Volvosta, Moottori ja vaihteisto on Mersun 2.5d + automaatti ja renkaiksi on lähes kaljut Avantin renkaat kokoa 400/50r15. Voimansiirto tulee siis mekaaninen automaatti vaihteistolla ja kahdella ketjuvälitteisellä alennusvaihteella ja kardaanilla akseleiden väliin auton vetonivelillä ja liukuputkella. Ohjaus toteutuu orbitrolilla ja kahdella sylinterillä sekä ohjaustehostimen pumpulla jos sen tuotto riittää (tuotto selvittämättä).

Suurimmasta osasta tämän foorumin pienkuormaajista poiketen ajattelin laittaa akselit rungon yläpuolelle, jotta saan tasaisen pohjan tehtyä. Tästä olisi se hyöty että tasainen pohja liikkuu paremmin esim. hangessa mutta toki suurimmalla osalla pohjaa maavara on huomattavasti pienempi tosin akseleiden kohdalla vain muutaman sentin. Toinen tätä tukeva seikka on painopisteen siirtyminen alemmaksi mikä tuo vakautta. Tästä kuulisin mielipiteitä jos en ole tullut ajatelleeksi jotain kyseisestä rakenteesta aiheutuvaa ongelmaa.

Hydauliikka juttuista ja voimansiirron välityksistä olen tehnyt pari Exeliä (linkki alla), joilla olen pyrkinyt löytämään sopivia ratkaisuja ettei menisi ihan yritys ja erehdys rakenteluksi.

Ohjaukseen tilasin 100cm³ kierrostilavuudella olevan orbitrolin ja sellaisen mikä ymmärtääkseni pitäisi toimi ilman mitään lisäkytkentöjä siihen ja kaksi 40x25x200 sylinteriä, näillä pitäisi saada aikaan noin 4 ohjauspyörän kierrosta laidasta laitaan kun kytketään sylintereiden molemmat puolet käyttöön. Toivon ettei näissä ole mitään laskentavirhettä kun osat jo tilattu.

Jiirisirkkelistä sai aika näppärän leikkauslaitteen kun muokkasin kiinnitystä niin, että sain kumahiomakoneen laikan siihen.

Linkki kuviin ja muihin tiedostoihin

Jos joku sattuu lataamaan noita Exeleitä tuolta niin kuulisin mielelläni jos on tullut virheitä niissä ettei tulisi hommailtua osia virheellisten laskujen perusteella.

Perehdyn myöhemmin kuvien linkitykseen suoraan postauksiin.

[miskah]

Mar 29, 2020 23:09:38 GMT 4 Sibe said:

Suurimmasta osasta tämän foorumin pienkuormaajista poiketen ajattelin laittaa akselit rungon yläpuolelle, jotta saan tasaisen pohjan tehtyä. Tästä olisi se hyöty että tasainen pohja liikkuu paremmin esim. hangessa mutta toki suurimmalla osalla pohjaa maavara on huomattavasti pienempi tosin akseleiden kohdalla vain muutaman sentin. Toinen tätä tukeva seikka on painopisteen siirtyminen alemmaksi mikä tuo vakautta. Tästä kuulisin mielipiteitä jos en ole tullut ajatelleeksi jotain kyseisestä rakenteesta aiheutuvaa ongelmaa.

Omasta kuormaajasta tuli hieman liian korkea. Jälkeen päin olen miettinyt että olisi pitänyt laittaa runkoputket akselien alta. Jotain ongelmaa ehkä olisi tullut vetonivelen kanssa perien välissä mutta varmasti olisi ollut ratkaistavissa. Jostain syystä ei vain koskaan tullut suunnitteluvaiheessa edes mieleen että runko olisi mennyt akselien alta. Perämurikka sen verta iso että eipä se maavara juuri pienene, ja itsellä ainakaan sillä maavaralla niin suurta merkitystä ole tasaisella pihalla. Voihan sitä rengastuksella hieman säätää jos tulee ongelmasi.

Ei muutakuin kuvia kehiin ja onnea projektille! 🙂

[juhis]

Sama täällä liian korkea tuli, mutta toisaalta se tuo taas nostokorkeutta lisää. Eihän pyöräkuormaajassa kovonkaan paljoa tarvitse maavaraa olla. Omassa koneessa ei oikeastaan olisi korkeuteen vaikuttanut kummalle puolen takarungon putkea akselit olisi laittanut. Moottori ja kaikki tulee kuitenki akseliin kiinni ja niin matalalle kuin mahdollista. Korkeutta olisi tarvinnut ottaa toisesta suunnasta pois.

[Sibe]

Tänään ehti taas hieman edistämään konetta.

Alkuun piti purkaa aiemmin tehtyä kun älysin etten ollut ollut ottanut huomioon jarrulevyn ja rattaan tarvitsemaa tilaa kardaanilla ja piti siksi hiukan muokata runkoa.

Runkonivelen alaosan sain tehtyä, runko mahtuu kiertymään noin 15 astetta suuntaansa mikä lienee riittävästi.

Seuraavaksi pitäisi kaventaa akselit. Toisen jo purin ja leikkelin ylimääräiset ulokkeet pois. Mittailin että tuleville renkaille tulisi sopiva kun kaventaa akselia liki puolimetriä.
Sattuuko kenelläkään olemaan Volvon (240, 740 tai 940) tavallisia 15 tuuman peltivanteita, jos löytyy niin olisin kiinnostunut paljonko vanteen kiinnityspinnan tulee olla rungon ulkopuolella ettei rengas ota kiinni runkoon? Ajattelin että olisi hyvä jättää mahdollisuus käyttää autonrenkaita niin saisi koneen huomattavasti kapeammaksi jos tarvitsee ahtaissa paikoissa työskennellä. Noilla renkailla leveydeksi tulossa noin 145cm.

Ei ole tullut aikaisemmin kavenneltua noita akseleita niin onkos järkevintä laittaa liitoskohta suurinpiirtein keskelle vetoakselia ja ulkokuorta? riittääkö vetoakseliin reilut viisteet ja hitsaus vai kannattaako tehdä lisäsi holkki liitoskohdan päälle?

Kuvia

Yritin liittää kolme pienennettyä kuvaa suoraan tähän mutta tulee ilmoitus: This forum has exceeded its attachment space limit. Your file cannot be uploaded. Kuvien koko yhteensä reilusti alle 1MB.

[Sibe]

Eilen sain taka-akselin kavennettua, toivottavasti kestää. Seuraavaksi etuakselin kimppuun.

Akseleiden kiinnityksen runkoon olen ajatellut toteuttaa hitsaamalla akseliin runkopalkkien suuntaiset putkipalkin pätkät ja pulttamalla ne runkopalkkeihin ja lisäksi ajattelin laittaa u-pultit tai vastaavan rakenteen runkopalkin ali ja akselin yli.

Sain tiedon noiden Volvon vanteiden mitoista, mahtuvat olemaan samalla ulkonemalla mitä nuo Avantin renkaat vaatii. Täytyy hakea sellaiset kotipaikalta kun siellä sellaiset kerran olisi jouten, olisivat huomattavasti kätevämmät rakennusvaiheessa kun nuo Avantin pyörät.

[juhis]

Saumat kannattaa hioa akselin kanssa tasalle, jolloin ei tule epäjatkuvuus kohtaa vaan akseli pääsee kiertymään koko pituudeltaan tasaisesti.

[Sibe]

Saumat kannattaa hioa akselin kanssa tasalle, jolloin ei tule epäjatkuvuus kohtaa vaan akseli pääsee kiertymään koko pituudeltaan tasaisesti.

Tätä en tullut ajatelleeksikaan, pitääpä käyttä vielä vetarit irrallaan ja hioa tasaiseksi, tosin tuskin vetarin lujuus on muutenkaan saumankohdalta sama kuin muualta.

[Sibe]

Taas pientä edistystä tapahtunut.

Kavennetun akselin käytin vielä auki ja hion vetoakseleiden hitsaussaumat tasaiseksi. Toisen akselin kavensin vastaavaksi ja laiton molempiin öljyt sisään ettei unohdu. Huohottimet muutin molempiin akseleihin toiselle puolelle.

Akseleiden kiinnityksia aloittelin tekemään. 50x50x5 putkipalkista tein raudat estämään akselin pyörähtämistä,nämä hitsasin kiinni akseliin ja tein pultti kiinnityksen runkoon. Laitteen painon tulee kantamaan kiinnitysrauta minkä tein neljästä 14mm kierretagosta ja lattaraudasta. Akselin päälle tuleva vastakappale jäi vielä kesken. Akselit olisi tietenkin voinut myös hitsata kiinni runkoon mutta haluan tehdä mahdolliset vikaantuvat osat kohtuudella vaihdettaviksi.

Kuvia

[Sibe]

Projekti edistynyt taas hieman.

Etuakselin kardaaninlaipan muokkasin isommaksi ja siihen uuden pulttijaon, jotta siihen saa kiinni jarrulevyn ja auton pyörännavan. Autosta puretun pyörännavan muokkasin hieman lyhyemmäksi, jotta paketista tulisi mahdollisimman lyhyt. Vetonivelestä lyhensin kierreosan pois päästä ja tein sen päähän sisäkierteen, jotta sain sen lyhyemmäksi. Paketti on siis seuraava: ensin on kardaaninlaippa perässä, sen päällä on sovitelevy, joka keskittää jarrulevyn laippaan, jarrulevyn päällä on pyörännapa ja nämä kaikki pultataan yhteen perän suunnasta alkuperäisiin pyöränpulttien kierteisiin. Vetonivel kiinnityy alkuperäisillä pooreillaan pyörännapaan.

Kuvia

[Sibe]

Pientä edistystä tapahtunut vaikka pihahommat vienyt kaiken ylimääräisen ajan (olisipa kuormaaja ollut jo valmis niin tuokin työmaa oli sujunut vähemmällä hiellä).

Etuakselin kiinnitykset sain valmiiksi ja taka-akselinkin kiinnikkeet on yläpuolikkaita vaille valmiit. Hieman aloitin myös rattaan kiinnitystä tekemään taka-akselin kardaanin laippaan (tästä ei ole vielä kuvia).

Sorvin puute aiheuttaa välillä harmaita hiuksia kun pitää soveltaa pienellä pylväsporakoneella (naapurissa vähän järeämpi, isoimmat reijät pitänyt käydä siellä poraamassa) ja kulmahiomakoneella.

Kuvia

[Sibe]

Jotain tullut taas puuhasteltua.

Taka-akselin kiinnikkeet sain lähes valmiiksi, vain muutama mutteri jäi uupumaan. Rattaan ja kardaanin takapään nivelen kiinnityksen taka-akseliin sain kiinnityspultteja vaille valmiiksi.

Kuvia

Olen miettinyt miten toteuttaisin vaihteenvalitsimen sitten joskus kun sinne asti ehtii. Alunperin ajattelin laittaa auton alkuperäisen vaihteenvalitsimen ohjauspyörän vasemmlle puolelle, jolloin sitä käytettäisiin rattikädellä. Tässä ratkaisussa mietityttää melkopitkä vaijeri ja lisäksi tykkäsin aikoinaan Kalmarin trukeissa olleesta pienestä katkaisijasta hydrauliikan hallintavipujen yhteydessä, millä pystyi vaihtamaan ajosuunnan. Mietin riittäisikö servossa (Esim. tällainen) voima liikuttaa vaihdevipua vaihdelaatikon kyljessä? Onnistuisiko servon ohjaus yksinkertaisella piirillä (Esim. tällaisella) niin että vaihteenvalitsinvipu kääntäisi vain potentiometriä ja voisi olla kauhankäyttövivun kyljessä peukalolla käytettävissä? Mietin myös saisiko esim. takalasin pyyhkimen moottoria käytettyä servon tilalla ja tehtyä sille ohjauksen niin että se toimisi vastaavasti kuin servo-ohjaus?

[jonnari]

Tsemppiä projektiin, oma ei ole edennyt leikkauskuvista mihinkään.. tosta jiiri/laikka-yhdistelmästä oli jossain juttua, varoteltiin liian kovasta kierrosnopeudesta rälläkänlaikalle, tiedä sitten. Ei siis ole tarkoitus jeesustella sen suhteen. 😁

[Sibe]

Tutkin pyörimisnopeudet ennen kuin tein muutoksen ja itseasiassa jiirisirkkelissä on pienempi kuin omassa rälläkässä. Rälläkässä on 6500r/min ja jiirisirkkelissä oli jotain 5000-6000r/min. Huomaa leikatessakin että kierroksia saisi olla vähän lisää. Suurin ongelma tuossa jiirisirkkelissä oli ettei laikka yllä katkaisemaan rautaa loppuunasti jos laikka on yhtään kulunut, tämä ratkesi laittamalla putkipalkin pätkät sirkkelin vastinta vasten, jolloin leikattava kappale tulee kauemmas vastimesta ja kuluneempikin laikka yltää läpi. Toinen ongelma oli ettei tuohon minun sirkkeliin mahdu kuin 220mm laikka eli joutuu ensin käyttämään 230mm laikkoja rälläkässä hieman pienemmiksi.

[Sibe]

Pientä edistystä tapahtunut. Kardaanin sain tehtyä valmiiksi, vain kasaus jäi tekemättä. Sattui hyvä tuuri kun vetoakseleiden pätkät ja tuo jostain kuorma-auton voimanulosotosta oleva liukuosa kävivät niin hyvin yhteen. Harmitti vaan kun tuli ensin saatua osat aivan suoraan ja sitten huomasin tehneeni mittavirheen ja piti jatkaa kardaania 3cm, jolloin tuli kaksi ylimääräistä saumaa ja pieni heitto suoruuteen (kuvat ennen jatkamista).

Kuvia

[Sibe]

Projekti on ollut keskeytyneenä kevät kiireiden takia mutta sen verran sain tehtyä, että testasin tuon mersun tehostimen pumpun tuoton. Tuotto on noin 6-7litraa minuutissa moottorin käydessä joutokäyntiä eli noin 700r/min. Laskennallisesti noilla ohjaukseen varaamillani sylintereillä ohjauksen voi kääntää (moottorin käydessä joutokäyntiä) laidasta laitaan 3,5-4 sekunnissa. Mielestäni tuo on hiukan liian hidas, olin ajatellut että 2 sekuntia laidasta laitaan olisi riittävä nopeus. Jos tuota haluaa saada nopeammaksi niin voisi joko välittää pumppua pyörimään nopeammin tai laittaa tandempumppu jossa olisi työhydrauliikka ja toisessa ohjaus. Näistä järkevämmältä tuntuisi tuo tuplapumppu ja voisi laittaa tuon ohjaustehostimen pumpun väliaikaiseksi kunnes tulee aika rakentaa työhydrauliikka ja saa mitoitettua sen pumpun koon.

Millaisia kokemuksia koneensa ohjausta testaamaan päässeillä on ohjauksen nopeudesta kun itse ei ole päässyt testaamaan mitään konetta ja mittaamaan millainen kääntönopeus tuntuu riittävältä?